Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Adventin aattona

 
Hyvää adventtia, ystävät! Jopa tänä pitkänä ja pimeänä syksynä on päästy siihen hetkeen, jolloin alamme odottaa valoa. Viime viikkoina olen sairastanut sinnikästä flunssaa, tehnyt töitä, kirjoittanut jatkoa Betty-sarjaan ja suunnitellut Bettyn tarinallisia joulupaketteja, jo kolmantena vuonna peräkkäin. Enpä olisi arvannut, mihin se johtaa, kun vuonna 2008 ujostellen vanhat tarinani, Bettyn kaksi ensimmäistä osaa, julkaisin!


Nyt tuntuu siltä, että kirjoittamisessa on hyvä pitää pientä taukoa, joten ehdin tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin naputella koneella - tai sitten naputtelen eri asioita, kuten tätä blogia! 

Tänään kävelimme Seinäjoen keskustassa. Siis kävelimme. Minulla oli kyllä yksi kyynärsauva, kuten vielä ulkona ja pidemmillä matkoilla yleensäkin, mutta muuten pystyin liikkumaan melkein kuten kuka tahansa. Leikkauksesta on puoli vuotta - ehkä ihme sittenkin tapahtuu! Ylihuomenna menen taas TAYSiin, siellä on nyt herätty siihen, että joku OI-ihminen on parikymmentä vuotta ollut kaikkien hoitojen ja seurannan ulkopuolella, ja nyt sisätautilääkäri tahtoo nähdä luuni sekä otattaa lukuisia testejä. Saa nähdä, päädytäänkö bisfosfonaattihoitoon vai ei. Itse en olisi niinkään kiinnostunut korjaamaan sellaista, mikä ei ole rikki, sillä tälläkin lääkkeellä on sivuvaikutuksensa.


Joka tapauksessa tänään fiilistelimme adventin aattoa lähestulkoon kaatosateessa - ja ihmettelimme tätä kaksijakoista kotikaupunkiamme. Puoli keskustaa vedetään sileäksi kerrostalojen tieltä, ja samaan aikaan yritykset karkaavat keskustasta mahdollisimman kauas.

 
Sitten on niitä orhkeita, jotka yrittävät ja näkevät vaivaa koettaakseen tarjota meille muille kauneutta ja hemmottelua.


Eiliseen Black Friday -hulluuteen osallistuimme puolen tunnin täsmäiskulla Torikeskukseen - ja teimmekin hyviä kauppoja. Tänään oli sitten tarkoitus perehtyä Seinäjoen historian ensimmäiseen joulutoriin. Mutta lieneekö syynä se, että ihmiset olivat haaskanneet kaikki rahansa eilen, vaiko se, että vettä todella tuli välillä melkein kaatamalla, tori oli varsin hiljainen niin myyjien kuin ostajien puolesta. Somia nuo pienet punaiset tuvat kyllä olivat, ja jouluvalot olivat aivan erikoisen hienot!

 
Mutta säästä viis, se ei tee joulua, eikä sitä voi ostaa kaupastakaan, vaikka mainokset "koko joulua" tarjoavatkin. Joulu tulee aivan muualta. Jouluradio ei ainakaan ole haitaksi siinä. Levollista ja rauhallista joulunodotusaikaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti