Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Minä vielä tahdon toivoa

Lupasin teille muistaakseni viimeksi tunnelmia Seinäjoen Tangokadulta. Viime viikon keskiviikkona innostuimme lähtemään paikan päälle, kun sisäänpääsy oli ilmainen. Samalla testasin taas, miten pyörätuolilla liikkujaan suhtaudutaan. Kiitos kylmyyden ja sateenuhan, väkeä ei ollut paikalla massoittain. Vähitellen pujottelemalla pääsin etenemään lähemmäs lavaa, kunnes olimme melkein parhailla paikoilla ("melkein" siksi, että mellakka-aidan edessä oli hölmö koroke, jolle ei ollut pyörätuolilla asiaa). 

Hirveän kauniisti ihmiset antoivat tietä eivätkä tulleet eteeni edes kuvaa ottamaan, paitsi yksi pari, joka muina miehinä asettui aidan ääreen peittäen minulta täysin näkyvyyden lavalle - mutta silloin oli keikkakin jo loppumassa. Ehkä he eivät yksinkertaisesti nähneet minua, koska olen pyörätuolissa tosi matalalla.

En ole oikein koskaan fanittanut ketään esiintyjää, mutta vuoden 2014 tangokuninkaallisten Maria Tyysterin ja Teemu Roivaisen kohdalla ollaan lähellä. Upeat äänet, miellyttävä esiintymistapa ja sopivasti huumoria ja nöyryyttä. Oli mahtavaa, että vetivät Tangokadun ilmaisillassa tunnin keikan! Ja loppujen lopuksi oli vain hyvä, että Otto oli mukana - en "terveenä" olisi kyennyt seisomaan kaikkineen paria tuntia.


No, se oli viime viikolla. Nyt on kymmenen päivän työputki takana. Oma osuuteni Vantaan herättäjäjuhlilla osoittautui ilahduttavan työllistäväksi (perjantaina ja lauantaina tein töitä kotoa käsin kellon ympäri, sunnuntaina vain normaalin kahdeksan tuntia) ja saamieni positiivisten kommenttien perusteella myös oikeasti tarpeelliseksi. Ei ilmeisesti ole ihan huono juttu, jos 30 000 osallistujan festarien järjestäjäporukasta joku on koko ajan normaaleissa toimisto-olosuhteissa tietokoneen ääressä ja pystyy vastaamaan puhelimeen! Olen hirveän iloinen, että meillä töissä sanotaan asiat suoraan, silloin kun jää toivomisen varaa ja silloin kun ollaan tyytyväisiä. Näin tulokset ja mieliala ovat aina parempia kuin "käytävillä puhutaan" -mentaliteetilla. (Rivien välistä voitte siis lukea, että olen saanut positiivista palautetta! Mutta yritän muistaa, mitä eräs herättäjäjuhlapuhuja sanoi: "Muistakaa aina, että tämä ei ole teidän omaa ansiotanne tai älykkyyttänne --- sen on tehnyt Jumalan armo.")


Sunnuntaina vietimme Samin kanssa kuudetta hääpäiväämme, vaikkakaan emme herättäjäjuhlilta palaavassa bussissa, kuten keväällä kuvittelin. Sen sijaan työpäivän vähitellen päättyessä lähdimme Oton kanssa ulos hämmästelemään sitä, miten lokakuun sää oli muuttunut aivan etelämaalaiseksi. Nautimme illallista esteettömällä terassilla pitkän kaavan mukaan - itse asiassa pidemmän kuin pitikään, sillä ilmeisesti ravintola unohti tilauksemme, mutta kun aloimme ihmetellä viipymistä, meille kyllä korvattiin asia ylenmäärin. Kuusivuotishääpäivällä on netin aina alati virheettömän tiedon mukaan kaksi nimitystä, ja Samin mielestä molemmat olivat sopivia: sokerihäät ("meillä on pullaa!") tai rautahäät ("ydinnaula!").

Juhlien jälkeinen elämä on ollut sekä helpottavan levollista että vähän pöllämystynyttä. On kummallista, kun ehtii ajatella asioita, eikä Outlook-kalenterin muistutus huuda minuuttiaikataulua! Ja tänään minulla oli sitten vallan ihmeellinen päivä, sillä meillä oli työpaikalla juhlien purkupalaveri, ja sain päähäni lähteä paikan päälle - ensimmäisen kerran 2,5 kuukauteen. Ensin minun piti päästä työkaverin kyydissä, mutta kun hänelle tuli este, Sami lähti kuskiksi ja kantoi läppärin ym tavarat. Hiukan jännitin portaiden kapuamista toiseen kerrokseen - sillä vaikka ennen leikkausta väänsin itseni kierreportaita alas täältä neljännestä, en ole montakaan rappua leikkauksen jälkeen kulkenut - mutta vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä tahdon toivoa

Ja niin istuin hetken omassa rakkaassa toimistossani, sitten kokoustin työporukan kanssa, ja kotona odotti postin tuomana minulle toiveikkaasti varattu ja nyt muistoksi lähetetty Vantaan nimikortti ja työpaita. Jos joskus tästä tokenen kulkemaan itse toimistolla, en tee etätöitä enää ikinä koskaan elämässäni muuta kuin pakon edessä, on se ihmisten seurassa niin paljon mukavampaa! 


Kulkemiseen liittyen mainittakoon, että huomenna on TAYSissa kontrolli. En osaa yhtään aavistaa, mitä lääkäri sanoo. Kivut ovat enimmäkseen hellittäneet - se tapahtui viime viikolla, kun työpäivät kävivät niin kiivaina, ettei siinä ehtinyt itseään kuunnella - mutta muuten jalka on outo. No, huomenna klo 6.45 on lähtö Tampereelle (voi kun ne siellä aikoja varatessaan vähän katsoisivat, miten kaukaa potilas tulee), jossa aamupäivällä röntgen ja vastaanotto. Vaikka poli on valehtelematta puolen kilometrin päässä pääovesta ja minun on siis pakko taittaa matka pyörätuolilla, aion totisesti mennä sauvoilla vastaanottohuoneeseen. Hoitava lääkärini ei nimittäin ole nähnyt minun edes seisovan saati kävelevän, ja tällä vintturuudella se voisi herättää päätöksiä tekevät ortopedit siihen, kannattaako reisiluitani saattaa tarkoituksella murtumavaaraan...


Mutta huomisen jälkeen pidän perjantaina vapaapäivän, ja ensi viikon olen "lomalla" eli palkattomalla vapaalla. Siis ihan oikealla vapaalla! Säästä viis, me aiomme nauttia. Ehkä jokin pieni reissu, jos joku hotelli vain vaivautuisi mainitsemaan myös invahuoneet - lemmikkihuoneet kyllä mainitaan. Ehkä jopa urheasti kirppistelyä, jos jonnekin Oton kanssa pääsisi ja mahtuisi. Ehkä elokuvia, sillä ilmeisesti sinne pääsee pyörätuolilla, kun Facebookissa asiaa kysyttyäni kehotettiin tiedustelemaan lippukassasta, miten menetellä. Ehkä Asuntomessut, joiden järjestäjiä aion myös kiusata erinäisillä kysymyksillä. Alueen ja talojen esteettömyydestä ei nimittäin ole mitään mainintaa missään muualla kuin kartassa, joten ilmeisesti vammaiset joutavat pysytellä sen esittelemällä yhdellä reitillä jokivarressa. Lisäksi lipun hinnoissa on kummallinen määrittelemätön maininta siitä, miten "invalidit" pääsevät puoleen hintaan ja "avustajat" ilmaiseksi, mutta mahtaakohan se koskea pyörätuolissa istuvaa ja hänen aviomiestään? Ai mutta eihän kunnon vammainen voi olla naimisissa...

MUOKS 14.7. Olin yhteydessä Asuntomessuihin, ja sain sieltä sähköpostiini esteettömyysraportin sekä vahvistuksen siihen, että invalidilipulla avustaja pääsee mukaan ilmaiseksi. Tämä tieto oli nyt myös ilmestynyt tapahtuman kotisivuille. Hienoa!

En siis ihan kirjaimellisesti aio toteuttaa esimiehemme kehotusta "Käykää lomalla ongella ja syökää paljon marjoja!", mutta kehotuksen ajatusta kuitenkin. Lepoa, rentoutumista, tämän karmean kevään ja kesän unohtamista. Arvatkaa, tuleeko tarpeeseen!

8 kommenttia:

  1. Pidän peukkuja että Tampereen käynti menisi hyvin. Ja nauttikaa perjantain lomasta; ei se määrä vaan se laatu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis perjantai on ylityövapaata ja koko ensi viikko palkatonta vapaata! En ihan yhdellä vapaapäivällä luule toipuvani... :D

      Poista
    2. Hups, sen siitä saa kun yömyöhällä silmät ristissä lukee. No jo minä ajattelinkin että kylläpä suunnittelet yhdelle päivälle/viikonlopulle ohjelmaa...
      Mutta nauttikaapa myös siitä ensi viikon lomasta :D

      Poista
    3. Nauttikaa lomasta! (Luen heinäkuuta 2016.) Ja rapsuttakaa niitä kehrääviä suloisuuksia! Ne ovat vaan niin ihania, vaikken itselleni voikaan sellaista enää ottaa.

      Poista
    4. Nauttikaa lomasta! (Luen heinäkuuta 2016.) Ja rapsuttakaa niitä kehrääviä suloisuuksia! Ne ovat vaan niin ihania, vaikken itselleni voikaan sellaista enää ottaa.

      Poista
  2. Heippa! Tsekkaappa palmuasema.fi, löytyy paljon tietoa esteettömistä kohteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä! Jonkun päivityksen kirjoittajalta jo aiemmin löysinkin, kun googletin hotellien invahuoneita.

      Poista