Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Juhannuksen jälkeen


Juhannus tuli ja meni. Ja se oli ihana. Säät suosivat 101-prosenttisesti, kuten äiti sanoi - en muista, koska viimeksi juhannusta olisi voinut viettää täysin helletamineissa!


Otimme kolmen päivän pikkulomasesta kaiken irti. Söimme hyvin ja ulkoilimme. Aattona Sami sai työnnettyä minut Otolla jokirantaan, jossa nautimme termoskahvia ja eväitä. Olo oli kuin mökillä, mutta ilman työleiritunnelmaa. Ehdimmepä torille ostamaan jäätelötkin, ennen kuin ainoa avoinna ollut kioski iltapäivällä sulki luukkunsa.


Juhannuspäivänä samainen termos matkusti yhdessä Karjalaisilta kesäjuhlilta ostetun viipurinrinkelin kanssa mukanamme Lapualle. Joimme juhannuskahvit isän huoneessa hoivakodissa. Äidillä ja isällä oli taannoin 62-vuotishääpäivä, ja yhä he pitävät toisiaan kädestä. Sitä minä kutsun jo tahtomiseksi!


Sunnuntaina lähdimme taas ulos, ja ulkona viihdyimmekin sitten viisi tuntia. Sinä aikana minun piti toki jo Oton kanssa testata yksi invavessa (olisi kiva tietää, miksi sen oven pitää olla niin painava, ettei sitä saa pyörätuolissa istuen auki) ja kotiin tullessa punoitimme, vaikka olin lätrännyt aurinkorasvan kanssa.


Olen Oton kyydissä Samin kanssa liikkuessani kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, miten minua ja meitä kohdellaan. Yhtä tapausta lukuunottamatta minua on palveltu kuten ketä tahansa asiakasta. Kukaan ei ole puhunut ohitseni, kukaan ei ole millään tavalla oikein edes osoittanut huomaavansa pyörätuoliani - hyvässä mielessä. Vain yhdessä ravintolassa tarjoilija ei selkeästi halunnut joustaa vähääkään (olisimme halunneet syödä terassilla, ja "voin minä nyt teille sinne kattaa, mutta sinne ei tarjoilla"), ja siitäkin selvittiin jaloilla ja pyörillä äänestämällä. Muualla olen ollut maksava asiakas muiden joukossa.


Päättyvä viikko on sitten ollut ihanan työteliäs. (Minä oikeasti pidän työnteosta!) Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua ja aikamoista hoppua, sillä Vantaan herättäjäjuhlat ovat jo viikon kuluttua. En tohdi edes ajatella, miltä tuntuu hoitaa työni niiden aikana kotisohvalta, kun keväällä kuvittelin olevani muun porukan kanssa paikan päällä - mutta hyvä edes näin. Iltaisin ja aamuisin sängyssä asioita miettiessä mieliala tahtoo yhä painua miinukselle, päivisin on onneksi niin kiire, etten ehdi ajatella jalkaani. Olen vain työkavereille ilmoittanut, että minulla saa teettää kaiken, mihin ei tarvita oikeanpuoleista reisiluuta.


Ja tänään saatiin sellaisia uutisia, että itkin ilosta, eikä sitä ole tainnut tapahtua sen jälkeen, kun tulin valituksi nykyiseen työpaikkaani. Sami sai tiedon, että on päässyt papereilla - siis ilman pääsykoetta - sisään Vaasan yliopistoon! Parin vuoden päästä taloudessamme pitäisi olla kaksi maisteria. Taloudellisesti ne tulevat olemaan tiukkoja vuosia, sillä te-keskuksen täti oli suhtautunut epäillen Samin mahdollisuuksiin saada päivärahaa opiskelujen ajalta, mutta saahan hän edes opintotukea ja minulla on vakituinen työpaikka. Myötä- ja vastoinkäymisissä!


Kun sai yhden hyvän uutisen, tuntui, että elämä kirkastui kaikkineen. Jumala ei sittenkään koettele enempää kuin mitä jaksamme kestää (vaikka joskus toivonkin, ettei Hänellä olisi niin rajaton luottamus voimavaroihini). Jospa tämä tästä. Menköön jalka paloiksi jos tahtoo - kai ne sen edes sitten korjaavat. Pääasia on, että jokin portti aukeaa, jokin polku vie eteenpäin! 

2 kommenttia:

  1. Hyvä että Samille avautui opiskelupaikka ja että rahallinen puolikin järjestyi. Ja ikävä sen asiakaspalvelijan asenne. Mur!
    Kiva että pystytte liikkumaan ulkona yhdessä, Sami ja sinä. Toivotaan, että kontrollista tulee hyvä tulos. (Luen heinäkuuta 2016.)

    VastaaPoista
  2. Hyvä että Samille avautui opiskelupaikka ja että rahallinen puolikin järjestyi. Ja ikävä sen asiakaspalvelijan asenne. Mur!
    Kiva että pystytte liikkumaan ulkona yhdessä, Sami ja sinä. Toivotaan, että kontrollista tulee hyvä tulos. (Luen heinäkuuta 2016.)

    VastaaPoista