Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

torstai 29. toukokuuta 2014

Pitkästä aikaa


Kyllä, olen ajatellut teitä. Enkä tiedä itsekään, miksi en ole blogannut. Kaipa tämä elämä on vain itsessään vienyt ajan ja voimat.


Bettyä en voi enää syyttää muusta kirjoittamattomuudesta, sillä tarinan neljäs osa on jo aikapäiviä ilmestynyt kokonaan - joskin sekä lukijoiden lempeä uhkailu, kiristys ja lahjonta sekä oma kaipuu tuohon terapeuttiseen maailmaan saivat minut jo aloittamaan viidennen osan... Siitä enemmän sitten joskus!


Työtilannekin on viime kevääseen verrattuna suorastaan rauhallinen - selviän toistaiseksi keskimäärin normaalin työajan puitteissa! Mutta kyllähän se niin on, että kun opettelen kahta minulle aivan uudenlaista työtä, aikaa kuluu tuhottomasti aivan arkisiin tekemisiin. Lisäksi kalenteri täyttyy kokouksista, palavereista ja työmatkoista. (Kengänkärki demonstroi, miten väljästi sain matkata osan Seinäjoki-Helsinki-väliä tässä taannoin.)
 

Olen myös ollut yksinkertaisesti saamattomalla päällä. Toki viime vuoden hirmuinen ponnistus tuntuu vieläkin, mutta ei tämä ole pelkästään sitä. Kun vielä painokin jumittaa yhä viime syksyn lukemissa kaikista tempuista huolimatta, aloin epäillä, että kilpirauhaseni kiukkuaa jälleen. Lääkäriin en edes pyrkinyt, kun arvot eivät kuitenkaan saisi lääkäriä ottamaan minua todesta. Sen sijaan blogiystävän vinkistä aloin nappailla sinkkiä ja seleeniä tablettina.


Ja kas: olen piristynyt huomattavasti, eikä paino ole tehnyt enää outoa sahausliikettään, joten toivon sen jossakin välissä taas jopa putoavan. Tietysti olen iloinen siitä, että olen 10 kg kevyempi kuin vuosi sitten tähän aikaan, mutta toisten 10 kg häviäminen tekisi minut vielä iloisemmaksi! Silti olen armahtanut itseäni: käytyäni talvella ravintoterapeutilla ja koetettuani syödä tavoilla, jotka ovat minulle täysin vieraita ja jopa vastenmielisiä, olen palannut omaan tavalliseen arkiruokaani ja pelkkien kalorien seuraamiseen. Jos minulla on jäljellä sata kaloria ja mietin, käytänkö sen porkkanaan vai suklaaseen, mielenterveyden nimissä otan mieluummin sitä jälkimmäistä.


Painonhallinnassa ja mielenvirkeydessä auttaa tietysti se, että polkupyörä otettiin talviteloilta tänä vuonna ennätysaikaisin, jo huhtikuussa. Hankin siihen myös kunnon kuljetusvarusteet - vaikka laukkujen pohjat hankaavatkin takapyörien akseliin... Kilometrejä on kertynyt tänä vuonna jo 114, ja tavoitteena on ylittää viime kesän 440 km.


Säistä on puhuttu niin paljon, ettei niistä sen enempää - paitsi että niitä on piisannut. Lumisadekuva on otettu 4.5., alempi lämpömittarikuva 19.5. Kaikkea siltä väliltä on mahtunut mukaan.



Kuluneisiin viikkoihin on mahtunut myös matkustamista työn ja huvin vuoksi. Raippaluodon karuissa maisemissa vietimme viime lauantaina rakkaiden ystävien suurta juhlaa. Merituulen ansiosta mantereen helle vaihtui jopa hienoiseen palelemiseen.


Miksikö en ole blogannut? Enpä tiedä. Välillä on tuntunut siltä, ettei ole mitään kerrottavaa, ja olen kaiholla muistellut aikoja, jolloin sain postauksen aikaan vaikka tikusta. Kun nyt kokoilin tähän postaukseen näitä valokuvia, huomaan, että olisihan tässä ollut kaikenlaista ainesta.  Katsotaan, mihin päin nyt mennään - ehkä kyse oli vain pienestä blogiväsymyksestä 7,5 vuoden bloggaamisen jälkeen? Tai ehkä ystävämme Facebook tekee pienten välähdysten kirjoittamisen suljetulle piirille helpommaksi?

  
Kaikille valmistuville ja ylioppilaaksi pääseville toivotan joka tapauksessa onnellista juhlapäivää. Minun kanervanvärinen leninkini matkaa seuraavaksi kummitytön juhliin.
 

5 kommenttia:

  1. Mukava kuulla kuulumisiasi. Oikein ihanaa kesää ja kesälomaa Sinulle!

    VastaaPoista
  2. Tosi mukava lukea kuulumisiasi, oon jo odotellukin...
    Toivottavasti ehdit nauttia kesästä työnteon ohella.
    Ihanan värinen leninki, kaunis leninki.

    VastaaPoista
  3. On mukavaa kuulla; olen kovin jo odottanutkin. Minä kun en ole siellä Faceboogissa, niin en kuule uutisiasi muuten kuin täällä blogissa. Olen ehtinyt ajatella, miltä uusi työsi tuntuu. Jaksa silloin tällöin kirjoitella tällekin puolelle, vaikka ei erikoista olisikaan tapahtunut. Mukavaa kesää. Marjatta

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla lopultakin Sinusta. Seurailen Sinua tätä kautta silloin tällöin, kun tuntuu, ettei aika riitä edes sähköpostitteluun. Sinullahan on synttäritkin tässä lähiaikoina, joten OIKEIN LÄMPIMÄT ONNITTELUT !
    - maiju

    VastaaPoista
  5. Samalla purkilla olen käynyt minäkin ja olen huomannut virkeyden. minulla on arvot aina rajalla ja siihen kilpirauhaseen ei puututa. Maanantaina menen taas kokeisiin ja hauska katsoa onko arvo parempi.

    VastaaPoista