Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Tänään olen...


  • toiminut aamun tunteina kahden kissan kiipeily- ja hemmottelulaitoksena.
  • lötkötellyt pitkälle iltapäivään pyjamassa - kahden edellisen päivän säntäily on vaatinut veronsa.
  • nähnyt Mustikan hyppäävän vauhtia ottamatta noin metrin korkeudelle ilmaan, kun kärpänen surrasi niin houkuttelevasti asunnossa.
  • hypännyt itse pyjamasta suoraan treeniasuun ja testannut elämäni ensimmäisen kerran spinningiä (ja ihmetellyt, miksei kalliisiin ja hienoihin spinning-pyöriin voi laittaa säätövaraa myös meitä lyhyitä varten).
  • sanonut "oi" ja "voi", kun Stella pesi Mustikkaa niin sanoinkuvaamattoman suloisesti ja huolehtivaisesti.
  • aloittanut eilisen Ikean ja Ideaparkin retken tuloksien purkamisen.
  • saanut treenata rakkaan ystävän kanssa ja puhua syntyjä syviä.
  • iloinnut edistyvästä uudesta neuleesta (asiaa tulossa Kerälle paljon ja pian!).
  • nauranut radioidun perhejumalanpalveluksen pikkupojalle, joka esirukousvuorollaan kiitti traktoreista, autoista ja vauhdista - ja tajunnut, että juuri hyvää mieltä ja iloa tuovista perusasioista pitäisi muistaa kiittää. 
Kiitos siis tästä päivästä.

1 kommentti:

  1. Siinä näet! Stella tottuu kyllä, ja niin tottuu Mustikkakin.

    VastaaPoista