Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Loppiaistunnelmia

Joululoman viimeinen päivä, loppiainen, alkaa kallistua iltaan. Arvaatte varmaan, että meillä ei ole tänään viety kuusta pois, vaikka sanomalehti siihen kehotti (miksi se pitäisi tehdä juuri pyhäpäivänä?), mutta Stellan mielestä olisi selkeästi jo aika tampata matot. Se ajatteli auttaa ja rullata ne valmiiksi. Tämä näky meitä odotti, kun vääntäydyimme aamulla pystyyn:


Kuten näkyy, liukuesteet mattojen alla eivät meidän rallineitiä paljon pidättele!

Loma on tehnyt hyvää, vaikka olenkin pyöritellyt työasioita sekä unissa että jonkin verran valveillakin. Alkava työvuosi tulee olemaan rankka, mutta yritän pitää huolen itsestäni. Työ on kuitenkin vain keino hankkia elanto, se ei voi olla elämä, vaikka hyvällä työpaikalla on elämää. Koetan siis olla tekemättä tappopäiviä ja muistaa levätä ja rentoutua kiireistä huolimatta. Sekä tietysti jatkaa kuntosalilla käyntiä!

Sääennuste ahdistaa. Vuodenvaihteen pääkallokelit sain väistetyksi, kun minun ei tarvinnut lähteä kotoa mihinkään, mutta en tiedä voinko ilmoittautua tekemään etäpäiviä vain siksi, etten uskalla lähteä ulos... Toivottavasti tuo vesipisara ei merkitsisi ihan kammottavaa liukkautta kuitenkaan, tai että joku muistaisi edes vahingossa vähän hiekoittaa...


Loman aikana vuorokausirytmi on niksahtanut niin pahasti, että mielenkiinnolla odotamme tunnelmia, kun kello soi aamulla puoli seitsemältä. Hiukan huolissamme mietimme myös, miltä Stellasta tuntuu olla taas pitkät päivät yksin. Onneksi olemme sentään lomallakin olleet välillä poissa, ettei se ole ihan vuorokauden ympäri huomiota saanut.

Nyt ei muuta kuin positiivisia ajatuksia paljon - seuraava loma on viimeistään heinäkuun puolivälin jälkeen, parhaassa tapauksessa jo ennemmin!

3 kommenttia:

  1. Hyvää työkautta, Kaisa! Hyvä tosiaan on aina välillä muistuttaa itseään, että työ ei ole koko elämä. Sanoo hän, joka melkein tappoi itsensä työllä. Onneksi se vaihe elämästä on nyt ohi. Tai niin no, on muutakin työtä kuin palkkatyö.
    - Stella voi kyllä muutaman päivän osoittaa teille mieltään. Laita ainakin sänkykamarin ovi kiinni, ettei mene pissaamaan sänkyynne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä lailla Stella ei ikinä osoita mieltään (kun se itsekin mammiskelee paljon sängyllä). Mutta murjottaa voi. Onneksi Samin ensimmäinen koulupäivä ei ole kovin pitkä, lomankin aikana Stella on joutunut sen verran olemaan yksin. Kun sekin vain nyt hoksaisi, että nukkumaan pitää mennä ajoissa!

      Poista
  2. Tsemppiä työrupeamaan, sekin on jo hyvä että tunnistaa itsessän stressin oireet ja tietää missä menee ylikuormituksen rajat. Ja juuri tuollainen uusi ja tuntematon vasta energiaa viekin. Kyllä se siitä sitten tasottuu kun asiat hahmottuu paremmin.

    Itsellänikin on ollut vähän sellaista kummaa oireilua, että yöllä herää siihen kun hampaat on tiukasti yhteen puristuneet ja tuskan hiki päällä, enkä oikein tiedä mistä on kyse?! Ehkä kumminkin vähän työasioita alitajunnassani pyörittelen ja kun siippa jäi juuri työttömäksi niin kaikki sellainen mietityttää...

    VastaaPoista