Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Venyy venyy!

Vasta viime viikolla uskaltauduin taas LadyLineen sitkeän flunssan jälkimainingeissa. Torstaina saan vihdoin henkilökohtaisen saliohjelmani, mutta tänään kokeilin peräti kahta uutta ryhmää: kehonhuoltoa ja HOT venyttelyä (ei, en tiedä, miksi se ei voi olla lämpövenyttely), joka järjestettiin shindon tilalla. Tauti taitaa kaataa myös liikunnanohjaajia.

Kehonhuolto kesti vain puoli tuntia, enkä sen enempää olisi jaksanutkaan. En tarkoita, että tunti olisi ollut puoleksikaan niin rankka kuin bodybalance, mutta erikoislämmitetty sali ja minun rapakuntoni tekivät tehtävänsä. Totesin, ettei minulla ole lihaksia ollenkaan - varsinkaan syviä sellaisia, joita kehonhuollossa treenataan! Mutta ohjelma oli rauhallinen ja taatusti tehokas, joten taidan ryhtyä harrastamaan tätä ja jättää bodybalancen  sivuun siksi, kunnes saisin edes lihaksen tai kaksi kasaan. Haikeana muistelin olemustani 10 vuotta sitten!

HOT venyttely oli nimensä mukaisesti rauhallista venyttelyä edelleen lämpimässä salissa. Venytykset olivat hyvin pitkiä, ja ohjaaja neuvoikin keskeyttämään, jos tuntuu jotenkin pahalta. Minä koin  muistuttavani lähinnä viulunkieltä, kun takareisi veeeeeeeeeenyi...  Nyt muutamaa tuntia myöhemmin olen niin kipeä ja kankea, että hädin tuskin kävelen. Tehoa siis oli, vaikka pidänkin enemmän shindosta. Toivoisin vain, että ohjaajat puhuisivat selkeästi silloinkin, kun kyseessä ei ole "reipas" tunti. Nyt puhe hävisi muminaksi, josta erottui silloin tällöin "käsi" tai "jalka". Lähinnä koetin katsoa mallia.

Mutta on positiivista huomata, että kaipaan ryhmiin ja odotan kovasti saliohjelmaani. Ladyline on kotoisa ja kiva paikka myös meille (varhais)keski-ikäisille palleroille, jotka jumppaamme vanhassa t-paidassa ja halpistrikoissa - ja yhtä hyvin heille, jotka "laittautuvat". Edelleen voin suositella!

4 kommenttia:

  1. Siittä se lähtee! :D
    Huomaan minäkin jo "KAIPAAVANI" punttejani ja "taikinakonettani", enkä yhtään muista tylsää, tylsää, tylsää-tuskailujani.
    En uskalla kuitenkaan ihan vielä ryhtyä rupeemaan, mutta jahka ensviikon puoliväli valkenee, niin sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, älä vain liian aikaisin rupea! Minustakin tuntuu kuin yhä kaverinani viihtyvä yskä olisi vähän eilisestä pahentunut... Tämä on kamalaa tautia.

      Poista
  2. Kuullostaa energiseltä, siis jo se, että saat itsesi sinne salille...
    Minun kuntoiluani ovat nyt lumityöt, edes lenkille en ole "ehtinyt". Siis hyötyliikunalla
    mennään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, mulla piti olla tänään vihdoin se henkilökohtaiseen saliohjelmaan ohjaus, jonka jouduin peruuttamaan sairastuttuani - mutta nyt oli ohjaaja sairastunut! Ja vaikka olin raahannut salikassin töihin, en ollut niin reipas, että olisin mennyt mihinkään ryhmään, vaan puskin pitkän päivän ja tulin kotiin kissaa rapsuttamaan. :)

      Mutta muistathan, että hyötyliikunta on parasta liikuntaa!

      Poista