Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

lauantai 22. joulukuuta 2012

Rauhaa, vain rauhaa


Joululoma alkoi eilen. Takana on pitkiä päiviä ja pitkiä viikkoja ja läppärin kannoin kotiin - mutta siitä huolimatta, ainakin periaatteessa, minulla alkoi kahden viikon joululoma. Tänä vuonna minua ja näköjään monia muitakin on aivan erityisesti puhutellut tuo vanha klassikko Arkihuolesi kaikki heitä (jonka Maria-siskoni pienenä käänsi muotoon sontahuolesi kaikki heitä, kun isä järjesti niin, ettei jouluna tarvinnut sikalasta kärrätä sontia :). Soikoon se nyt tämän aamun teemana vanhana kunnon levytyksenä, jossa ei ole mihinkään kiire.


Pakkanen on kiristynyt 20 asteeseen. Kun yhdeksän maissa nousin, koko asunnon täytti ihmeellinen valo. Maailmanloppu ei tullutkaan, vaan aurinko oli nousemassa kirkkaalle taivaalle - ensimmäisen kerran aikoihin ei ollut pilvistä. Valo oli yhtä taianomainen kuin joskus kesäkuun öinä.


Lähes kaikilla ikkunalaudoilla on edelleen melkoinen lumikinos. Lisäksi keittiön ikkunaa koristavat jääkukat.



Ehkä tässä ollaan tulossa jouluksi kotiin?


Työhuoneen ikkunasta näkyi pakkasutuun kiertyvä taivaanranta.


Stella ihmetteli kirkasta aamua turvallisesti lämpimästä huoneesta.


Teiltä kyselin tuolla kuulemianne joulumuistoja, kiitos niistä kaikista, lisää saa kertoa! Olen tässä toki muistellut myös itse kokemiani jouluja, mutta jostakin syystä niistä ei nouse esiin noin teräviä tiettyjä kuvia - tai sitten en osaa ajatella pikkuisia suloisia  muistonriekaleita tärkeinä ja kertomisen arvoisina. Pikemminkin lapsuuden joulut ovat kaikkineen kullankimaltavaa ihmettä, lämpöä ja turvallisuutta. Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että vielä aikuisellekin joulu tuo pienen ripauksen sitä tunnelmaa.


Viimeisiin joulunaluspäiviin teille Kurakauppalan joulukonsertti. Poimin tähän muutaman laulun, joita nykyään kuulee valitettavan harvoin - varsinkin Kreeta Haapasalon joululaulu on siivottu yltäkylläisestä maailmastamme nurkkaan häpeämään. Mutta muistetaan silti olla kiitollisia kaikesta siitä, mitä meillä on tänä jouluna.



4 kommenttia:

  1. Oikein hyvää joulua koko perheelle!

    VastaaPoista
  2. Rauhallista Joulua teille molemmille ( ja kissaneidillekin)
    Olemme lähdössä joulunviettoon (kuukausi sitten tämä oli epätodennäköinen vaihtoehto, sairaalajoulu miehelle todennäköisempi).
    Iloisella mielellä lähdemme. Uusi vuosi sitten
    tuo uudet asiat eteen ja päivä kerrallaan eletään.
    Pakkashuuruisin terveisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikä ihana joululahja teillä - levollista, onnellista joulunaikaa!

      Poista