Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Ailinpäivänä

Tänä kesänä ei ukkonen ole ollut viime kesän tapaan jokapäiväinen vieras, joten "vanhatestamentillisten" tai "alttaritaulupilvien" kuvaamiseen ei ole ollut niin hyviä mahdollisuuksia. Äsken kuitenkin kova sade ja repeilevät mustat pilvet loivat upean kontrastin. Pahoittelen, kuvasin sälekaihtimien läpi enkä mennyt parvekkeelle...


Tämä syksy on aivan toisenlainen kuin edellinen. Kaikki on hyvin, mitään ei puutu. Osaisiko näistä elämän suvantovaiheista nauttia, ellei olisi kokenut muutakin? Olo on kuin Stellalla, joka käpertyy lepotuoliin nukkumaan aina silloin, kun sen lauma on koossa. Muulloin nukutaan saunassa tai sohvan alla.


Toki tämä sade saisi mielellään loppua. Vaikka itse en omista maata kuin kukkapurkissa, mielessä ovat viljelijöiden puintimurheet.


Itselleni kerään voimia pienistä asioista: kynttilöistä, kaneliomenajäätelöstä, uudelleen löydetystä neulomisen ilosta, yöllä kainalooni mönkivästä silkinpehmeästä kissanpallerosta (kun se vain pysyisi siellä, eikä tramppaisi edestakaisin!). Siitä, että kaikki on hyvin.


5 kommenttia:

  1. Pienet ilot luovat suuren onnen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus ei yksi iso ilo ole yhtä suuri kuin ne monta pientä. :)

      Poista
  2. Tiedoksi: ajatukseni.net on täysin jumissa. En tiedä, onko se pysyvää vai tilapäivstä. Joka tapauksessa kirjoittelen nyt bloggeriin. Siellä on Obeesian sydän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivitykset tulevat Google Readeriini,nähdään siellä!

      Poista