Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Voiko olla lomalla, jos ei ole helle..?

Olen tässä viime päivinä ihmetellyt jatkuvaa valitusta säästä. Tällä en tietystikään tarkoita aliarvioida heitä, joiden kotiseudulla on oikeasti ollut kylmää ja sateista. Myöskin pikkulasten kanssa on vaikeaa, jos koko ajan sataa eikä ulos pääse. Mutta kyllä täällä Etelä-Pohjanmaalla on saatu nauttia ihan normaalista Suomen suvesta, aurinkoa ja lämmintä on riittänyt. Lisäksi alkukuun kovien sadekuurojen aiheuttamat tulvat kellareissa ja tuhot pelloilla ovat niin vakava asia, että meidän lomalaisten pitäisi ymmärtää pitää suumme kiinni sään suhteen.

Alla olevan "elokuvan" kuvat on räpsitty heinäkuun aikana vieläpä eri puolilta tätä rakasta kotimaakuntaa. Mikä tässä on niin kamalaa?


video

Siksi olen totaalisesti hermostunut maakuntalehteen, joka on kahtena peräkkäisenä päivänä kirjoittanut "lohduttomista" kesäsäistä, neuvonut minne etelänmaihin vielä on äkkilähtöjä ja nostanut "haastavan" kesäsään jopa pääuutiseksi. Jos ihminen ei osaa lomalla tehdä mitään muuta kuin maata rannalla, niin mitä se kertoo meidän aivokapasiteetistamme? Kyllä minun mielestäni loman tarkoitus on antaa lepohetki työstä, ja jos loma menee säiden takia pilalle, niin vika on lomailijan mielikuvituksessa eikä säässä. Onneksi tämän päivän gallupissa haastatellut henkilöt olivat fiksuja ja viis veisasivat siitä, mikä sää on.


Myönnän hiiltyneeni säävalituksesta sekä kavereille Facebookissa että eilen sähköpostitse, kun 50 metrin päässä meiltä toimistossaan istuva tuttava kyseli: "kesä? missä?" Totesin, että kyllä meillä täällä aurinko paistaa... Ja että jos haluaa kulkea pelkissä bikineissä kesäkuun alusta elokuun loppuun +48 asteen lämmössä, niin ehkä siinä tapauksessa tämä sää ei kelpaa, mutta haluaako joku? 

Ihan oikeasti minusta on täysin käsittämätöntä, ettei auringonpaiste (joka on nykyään oikeasti huomattavasti voimakkaampaa kuin minun lapsuudessani) ja +18 astetta riitä "kesäksi", vaan sää on "kauhea" ja sitä on ehdottomasti paettava etelään. Tämä lohduttanee paljonkin niitä tulvivien kellarien ja pilaantuvien peltojen omistajia... Jos parina kesänä on huideltu hellelukemissa, ei kai kukaan täysipäinen kuvittele, että jokainen Suomen kesä olisi pelkkää hellettä? Ja jos olisi, kuinka me jaksaisimme? Kuinka vanhukset, pikkulapset, sairaat, työtä tekevät jaksaisivat? 

Kesät 1998 ja 2008 olivat oikeasti lähes jatkuvaa sadetta, mutta en muista, että silloin olisi näin hillittömästi valitettu. Eikä tämä ennuste näytä minusta yhtään pahalta, sehän on kuin Muumilaakson sanomalehdestä, josta Pappa luki, että "sadetta tai mahdollisesti poutaa"! :)



Ja kyllä, rakastan itse rantaelämää, auringonottoa ja uintia yli kaiken. Mutta jos rannalle ei tarkene, niin sitten tehdään jotakin muuta. Kaikki mahdollisuudet ovat omien korvien välissä.

Onneksi Asun Jussi on tunnetusti järkevä:


Tästä kopsutellaankin sitten aasinsiltaa Mallaskosken panimoravintolan terassille. Tänä aamuna täällä oli pilvistä ja viileää, ja mietimme mitä tehdä. Sadeviitat kassiin, lämmintä ylle ja satulaan kohti aamiaista! Joskin erehdyimme ajelemaan pitkin jokirantareittiä, jonka emme muistaneet olevan niin mäkinen, että se veti vertoja Nurmollekin - pahimmassa ylämäessä voimani eivät tahtoneet riittää edes raskaan pyöräni ylös taluttamiseen, vaan tarvitsin Samilta hinausta ja tuuppausta (tälle mainiolle paikallisen firman nimelle olemme monta kertaa hymyilleet).


Koettakaapa siis vain arvata, miltä nämä näkymät tuntuivat, kun vihdoin pääsimme perille... :)



Ja kyllä maistui.


Kaiken terveellisen kruunasi itse paistettu vohveli kermavaahdolla!


Lopulta viihdyimme Mallaskoskella tuntitolkulla, sillä pilvet katosivat, aurinko mollotti kuumana siniseltä taivaalta, terassi oli sopivasti tuulensuojainen ja pöydän äärestä saattoi siirtyä köllöttelemään sohvalle... Emme suinkaan olleet ainoat asiakkaat. Tarjoilijan mukaan nyt oli hiljainen aamu, mutta parhaimmillaan aamiaista on käynyt nauttimassa kymmeniä ihmisiä. 







Olemme käyneet Mallaskoskella viimeksi vuosi sitten kesällä, ja siitä oli menty huimasti eteenpäin. Suolaisen pikkupurtavan sijalla on tämä kesäviikonloppujen aamiainen sekä lähiruokapainotteinen ruokalista, tapahtumakalenterissa perinteisemmän keikkaohjelman lisäksi tanssinopetusta, fondueiltaa, rapukestejä... Ymmärtääkseni aamiainen on tarjolla lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11-14 aina 19.8. saakka, joten käyttäkää nyt hyvät ihmiset hyväksenne, jos Seinäjoella liikutte. Ja jos sataa ja on viileää, niin sisälläkin voi istua! :) Palvelu on täällä aina ihan loistavaa ja henkilökunta suhtautuu asiakkaisiin kuin kylään tulleisiin kavereihin, joiden kanssa rupatellaan niitä näitä.






En ole ikinä ennen kuvannut minkään ravintolan vessaa, mutta nyt oli ihan pakko tehdä sekin, niin mainiosti Mallaskoskella oli sisustettu... :D





Tämä kaikki on siis ihan keskellä Seinäjoen kaupunkia. Edelleen toivoisin niin hartaasti, että kotikaupunkiamme ei markkinoitaisi minään kakkoshelsinkinä, vaan nillä omintakeisilla vahvuuksilla, jotka sillä on: täällä on kaikki lähellä, maaseudun rauhasta hurauttaa vartissa kaupungin palveluiden ääreen, keskellä kaupunkiakin luonto on käsinkosketeltavasti läsnä.





Ihanaa viikonlopun jatkoa, oli sää teillä mikä tahansa!

10 kommenttia:

  1. Olen todella nauttinut näistä säistä, tekemättä mitään. En tiennyt Mallaskosken aamiaisesta, kiitos vinkistä. Kuvan sillalle lasku on niin jyrkkä, että hädin tuskin uskalla siitä ajamalla mennä, mutta Myllysaaressa on aivan ihana puisto kasveineen. Tämä kesänä en ole vielä ehtinyt siellä pyöräillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta emme edes yrittäneet alas, se kauhein ylämäki oli hiekkatietä kaupunkiin päin... :) Takaisin tultiin kyllä sitten visusti Vapaudentietä! :D Myllysaaressa olemme viime kesänä kierrelleet kävellen, siellä on tosiaan kaunista.

      Poista
  2. Totta sie haastat,monet valittaa että loma on pilalla jos sataa, tuulee eikä aurinko helota helle lukemia.
    Lomahan on lepoa, ja kiireetöntä aikaa tai ainakin pitäs olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se! Pidetäänhän lomaa keskellä syksyä ja talveakin, eikä kukaan valita, että pitäisi olla +30... :)

      Poista
  3. Olet vallan oikeassa, ei kannata tuhlata aikaa säästä valittamiseen. Ei sille kumminkaan mitään voi ;)

    Minusta kesä on ollut ihan mainio. Ja sitä jatkuu vielä hyvä aikaa, mikä on ihana asia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ainakin paranee vaan, jos sääennusteeseen on uskomista: ensi viikolla mentäisiin taas +21 yli, joten ei syksystä tietoakaan! :)

      Poista
  4. No nytpä kirjootit JUSTIIN sen, mitä mä oon ajatellu koko heinäkuun! Mitä uskomatonta hysterian lietsontaa koko media täynnä! Ja ne maakuntalehden sensaatiohakuiset otsikot on aivan ahterista. Nimittäin tämä kesä on ihan normaali suomalainen kesä. Mua ottaa niin maan perusteellisesti pattiin, kun muka "järkyttävät kesäsäät" jatkuvat. Jos on muutamana päivänä ripotellu vettä, niin joka päivä on kyllä aurinkokin näyttäytyny. Tällä hetkellä sataa rakeita, mutta ei siinä oo mitään outoa. Aurinkokin kyllä samaan aikaan pilkistää pilven raosta... Ja SITÄPAITSI... harmaa sää on paras mahdollinen tekosyy ottaa kirjapino, viltti ja kaakaomuki ja mennä sohvan syleilyyn. Minkä taidankin tehdä seuraavaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä just tässä keskustassa on satanut viimeksi 10.7. (satun muistamaan, koska jäimme mottiin hääpäiväaterian jälkeen ravintolaan, kun ukkoskuuro humahti päälle), joinakin päivinä on ripsaissut 1-2 pisaraa, ja tänä iltana satoi. Mielestäni ei mikään kovin "kauhea" sää... Toki noita paikallisia kuuroja on ollut muualla enemmän, mutta en jaksa uskoa, että missään olisi aamusta iltaan satanut kuitenkaan. Ja totta: nyt on aikaa vihdoin lukea kaikki ne kirjat, jotka "pitäisi"!

      Poista
  5. Silloin, kun oli Tsernopylin (ei aavistustakaan, kuinka nimi OIKEIN kirjoitetaan) ydinvoimalaonnettomuus päätin, että ikinä en moiti ilmaa, vaikka satais ämmiä äkehet peräs.
    En ole kovin kova ilmojen urputtaja ollut koskaan, mutta sekin vähä loppui silloin.
    Jaa, noh...ehkä silloin, kun on ollut johonkin juhlallisuuksiin menossa ja leerut ovat olleet vaarassa suaristua, niin
    silloin on tullut ehkä hivevenen tuulenpuuskille nyrkkiä puitua.

    VastaaPoista
  6. Joo, ainahan sitä toivoo, jotta esimerkiksi juhlissa olis kiva sää. Meidän hääpäivänä tosin oli jotain +27-+29, silloin taas olisi vähemmälläkin tullut toimeen (mun puvussa oli vuori, ja jakussa oli vuori...)!

    VastaaPoista