Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Aurinko on ristin päällä valkea ja punainen

Hyvää palmusunnuntaita! Muualla Suomessa ilmeisesti virvotaan tänään, meillä Pohjanmaalla lapset joutuvat odottamaan ensi lauantaihin.


Päättyvä talvi on ollut monin tavoin aika raskas, ja työni aikataulun suhteen runsaasti voimia kysytään tämän vuoden loppuun asti. Väsymys tahtoo olla sitä luokkaa, että vaikka menen iltaisin yhdeksältä nukkumaan, en tahdo jaksaa puoli seitsemältä ylös - ja kun teen 8-9-tuntisia työpäiviä, ei sitä vapaa-aikaa siis paljon jää. Siinä mielessä onneksi Sami on kotona, että hän jaksaa siivoilla ja kokkailla.


Jossakin vaiheessa päättyvää viikkoa tajusin, että pääsiäinen on tulossa. Ja tajusin myös, että intohimoisena joulun ystävänä pidän pääsiäistä kuitenkin armahtavampana juhlana. Tietysti jo itse sanomansa takia - armahtava kirjaimellisesti! - mutta myös muuten.


Jouluun me ihmiset olemme onnistuneet kasaamaan hirvittävän määrän turhia vaatimuksia ja paineita. Pitää muka laittaa tiettyjä ruokia, ostaa lahjoja, siivota viikkokaudet, tavata kaikki ihmiset yhtä aikaa. Toki joulunaikaan kannattaa valmistautua, koska se kestää kaksi viikkoa ja pääsiäistä vietämme muutaman päivän - mutta itse asiassa koko pääsiäisaika kestää helatorstaihin, niin että kyllä se 40 päivällään sittenkin voittaa!


Vaikka pääsiäiseenkin on sekoitettu yhtä sun toista tyhjänpäiväistä tilpehööriä, sen yhteydessä ei ihmisiä mielestäni rasiteta niin väkevällä "pitämisellä".  Pääsiäisen ruokaperinteeseen kuuluvat tietyt elementit, mutta eivät ainakaan minulle niin vahvasti, etteikö juhlan tuntu tulisi ilman niitäkin - jos ei jaksa. Koristeluja voi laittaa, mutta se pelkkä aurinkokin riittää - jos ei jaksa. Ystäviä ja sukulaisia voi tavata, mutta siihen ei ole mitään tiettyä päivää - jos ei jaksa.


Niinpä olen vaihtanut pöydille joitakin pääsiäisliinoja, meillä tehdään normaali viikkosiivous ja pannaan esille muutama koriste. Kuultuaan, etten aio kylvää rairuohoa, äiti kylvi meille yhden. Pajun- ja koivunoksia saatiin isoveljeltä.


Kiirastorstai-iltana käydään kirkossa, pitkänäperjantaina annetaan välipäivinä puoleen hintaan ostetun joulukinkun paistua, ystäviä tavataan kun siltä tuntuu. Annetaan pääsiäisen hoitaa meidät eikä toisinpäin.



Todellista hiljaista viikkoa!

Aurinkomme ylösnousi,
paistaa voittovuorella.
Lämmin valo sieltä loistaa,
surut, murheet hajottaa.
Kokoon tulkaa, taivaan linnut,
suvi-ilmaan puhtaaseen.
Visertäkää, pienet leivot,
viinipuussa tuoreessa.

Kylmä talvi pois on mennyt,
myrskysää on lakannut,
lumipilvet hajotetut,
kylmä sumu selvinnyt.
Lehti puhkeaa jo puihin,
valkoruusut aukeilee.
Lounatuuli hiljaisena
Eedomista puhaltaa.

Kesälinnut taivaan alla
iloisina lentävät.
Sulaneella sydämellä
laulaa toukomettiset.
Elämä ja autuus loistaa
Herran seurakunnassa.
Aurinko on ristin päällä
valkea ja punainen.

Armon Henki täyttää mielet
murheelliset ilolla.
Rauhan tyven, puhdas ilma
Jeesuksesta virtailee.
Epäilysten alta nousee
köyhä sielu kiittämään.
Ikävöitsen täältä päästä
kotimaahan ikuiseen.
~ VK 105

2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä rauhoittavasta postauksestasi. Itselleni tulee konkreettisestikin tosi (ihanan) hiljainen viikko kun saan muun perheen lentokoneeseen tänään illan suussa.
    Jostain luin, että perinteen mukaan virpomispalkka tulisi hakea vasta pääsiäis sunnuntaina, toteutuuko se Pohjanmaalla kun vasta lauantaina virvotaan?

    VastaaPoista
  2. Ei, kyllä palkka saadaan lauantaina. :) Virpominen on erittäin uusi piirre pohjalaisessa trullittelussa. Vielä minun lapsuudessani kyse oli enemmän trick or treat -tyylisestä kiertelystä. Itäinen virpomaperinne sekoittui siihen vasta 1980-luvulla, näin ainakin Lapualla.

    VastaaPoista