Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Valo syttyi pimeään

Tänä aamuna oli lumi maassa - toisen kerran tälle syksyä. Viimeviikkoisten sairaslomapäivieni aikana oli kuulemma ollut maassa jotain. Yritin kuvata aamulla työmatkallani sitä hassuutta, että kaikki jalankulkuväylät olivat valkoiset ja nurmikko syvän vihreää, mutta tietäähän sen, mikä on kuvan taso kännykällä pimeässä... Tämän paremmaksi ei edes PhotoShop kuvaa saanut.


Iltapäivään mennessä lumi oli sulanut, ja oli todella pimeää. Sekä Harrikkani että rintapieleni valot ja kaikki heijastimet tulivat tarpeeseen!

Kävelin tänään siis töihin ja takaisin ensimmäisen kerran kolmeen viikkoon. Kunto on lopahtanut ja hikeä pukkasi, mutta onneksi olin tajunnut varata vaihtovaatteet. Jospa se tästä taas, vähitellen...

Olen yleensä nauttinut syksyn pimeydestä, joka on antanut hyvän syyn polttaa kynttilöitä. Ensimmäisen kerran tänä vuonna pimeys on ahdistanut - ehkä siksi, että on ollut niin loppumattoman pimeää. Parvekkeellamme on tosin ollut jo monta viikkoa "syysvalot" (tuossa lehtiköynnöksessä on siis led-valot) ja lyhty.



Koska ensi viikonloppuna olemme menossa koko ajan, valmisteltiin tänä viikonloppuna kotia adventtiin. Kuvat muistiin itselle ensi vuotta varten - tässä asunnossa ei ole mitään, mihin ripustaa jotakin, ei parvekkeella eikä sisällä (verhokiskotkin ovat levyä joka on pultattu kattoon, koukkua ei saa ympäri) ja vuokrakämpässä ei kauheasti viitsi porailla (eikä meillä ole poraa). Niinpä käytimme kohtuullisesti innovatiivisuutta, jotta saimme jouluvalot viriteltyä. Sami vaihtoi myös ikkunaverhot, jotka muistanette Jalasjärven ajalta (ja ainakin M jo Lapualta :).


Vierashuone.

Olohuone. Nuo kaksi epämääräistä mötikkää ovat siis maljakoita, joissa on valosarja.

Ruokailuhuone. Valoverkko on parvekkeen puolella, sinne seinään olimme keväällä uskaltaneet laittaa ruuvin! :)

Keittiö. Eläköön ikkunalaudat!

Kodinhoitohuone. Lisää ikkunalautoja!!

Makuuhuoneen takaisella pikkuparvekkeella on myös valoverkko. Eläköön rautalanka!

Työhuoneen valosarja on kaikista innovatiivisin ja - köh - mielenkiintoisimmin asemoitu. Onneksi te näette tässä kuvassa vain rakkaat kuusivaloni jälleen hommissa. (Tuo vino musta möykky on pystyyn nostetun juoksumaton pää.)
Voimia kaikille tämän pimeyden keskelle! JA MUISTAKAA NE HEIJASTIMET TAI PYSYKÄÄ SISÄLLÄ KEVÄÄSEEN ASTI!

8 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia, jouluvaloistanne! Heijastimet heiluvat ja lenkillä käytetään heijastinliiveja :D

    VastaaPoista
  2. Kaunista jouluista tunnelmaa! Meillä ei vielä.

    VastaaPoista
  3. Hyvä Palaga!!!! :D Tänään taas sappi kiehui pimeiden pyöräilijöiden riehuessa. Miksi pitää vielä pukeutua mustaan, jos ei muutenkaan juuri erotu maisemasta?

    Terapoin itseäni noilla valoilla - ja ohikulkevia myös. Nautin itse katsella ihmisten jouluvaloja ja yritän ilahduttaa siis niillä myös muita. Mutta Villiviini: ehtii, ehtii... :)

    VastaaPoista
  4. Hyvät heijastimet ja -valot ovat ilo ohikulkijoille ja turva itselle.
    Ja jouluvalot ovat ilo kaikille. Minäkin kaivoi jo ensimmäiset esille.

    VastaaPoista
  5. Sähköisiä jouluvaloja en omista, polttelen vain kynttilöitä sisällä ja lyhdyissä parvekkeella. Eli harvoin on nämä "valot" päällä.
    Totta puhut heijastimista, niitä ei voi koskaan olla liikaa. Tev. Lea P.

    VastaaPoista
  6. Oih ja voih, mä justiin kirosin autoillessani heijastimettomia (hauska sana muutoon tua) kävelijöitä. Voi kun ihmiset tajuais, kuinka turvattomia ne on ilman heijastimia.

    Ja aivan ihana blogitausta!

    Mä ostin tänä vuonna ekaa kertaa elämässäni pihatuijaan _värilliset_ jouluvalot. Pahasti pelkään, jotta musta on lopullisesti tullu mauton ja lapsellinen jouluvalaisija... :) Mutta kyllä ne on sitten nätit!

    VastaaPoista
  7. En ihan oikeasti ymmärrä kenen päähän pälkähtää lähteä mustissa vaatteissa pilkkopimeään ilman heijastinta - minä ainakin kimallan kuin joulukuusi kulkiessani, olen mieluummin naurettava kuin kuollut!

    Tarja, kiitos kehuista - tämä oli ainoa yhtään jouluinen joka Bloggerilla oli varastossa. En osaa koodata tähän taustoja itse (pitäisi opetella!) ja valmiitkaan eivät tahdo istua kun olen muunnellut pohjaa muuten...

    Jouluvalot saa olla just sellaiset kuin tykkää. Kunhan on valoa!!

    VastaaPoista
  8. Kaunista on! Laitoin yhdet valot olohuoneeseen jo viikonloppuna, muuten koristelen kodin 1. adventina. Sehän on jo ihan pian!

    VastaaPoista