Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Rauhallista pyhäinpäivää!


En saanut edes uutta kynttiläkuvaa otetuksi, mutta tämä kolmen vuoden takainen arkistoista löytynyt kelvannee...

Meillä on tosiaan sairastettu urakalla. Samin flunssa täyttää kohta kaksi viikkoa, hän yskii karmeasti, mutta on jaksanut joka päivä olla jalkeilla ainakin enimmän aikaa. Minä sairastuin viikko sitten sunnuntai-iltana, kaikesta inkiväärin litkimisestä huolimatta.

Sinnittelin kurkkukivun ja kammottavan olon kanssa tiistain yli (olin sopinut ensimmäisen haastattelun historiaan liittyen) ja kaaduin petiin. Yskin ja niistin ja onnistuin nostamaan ruumiinlämmön 37 asteeseen - temppu, joka on tällaiselle ei-juuri-koskaan-kuumetta-potilaalle melkoinen saavutus, ja totisesti jo olemisessa tuntuu...

Eilen aamulla jaksoin kömpiä suihkuun ja vaihtaa 2,5 vuorokautta yllä olleen pyjaman oloasuun sekä siirtyä sängystä sohvalle, mutta pystyssä en sen jälkeen juuri kyennyt olemaan. Yskä kiusaa enimmäkseen öisin, herään aivan hirvittäviin kohtauksiin, ja kurkku on täynnä limaa. Lisäksi riemunani on aivan pohjaton väsymys. Huomenna pitäisi yrittää pistää nenäänsä vähän ulos, jotta maanantaina kykenisi töihin - meillä saa olla pois kolme päivää omalla ilmoituksella, ja arvaatte että olen onnellinen, kun tämä viikonloppu tuli siihen kolmen päivän jatkeeksi.

Tauti muistutti pahimmillaan hiukan niitä hirmuisia kahden viikon ja 39 asteen (siis ei-juuri-koskaan-kuumetta-potilaalla!!) keuhkoputkentulehdussessioita, joita sairastin erästä seurakunnan 500-vuotishistoriaa tehdessäni aina pari kertaa vuodessa. Toivonkin, että kun nyt teen vain 150-vuotishistoriaa, pääsen tautien suhteen vähän vähemmällä. :) (Allergia- ja astmatestit on tehty, mutta eihän niihin testeihin mikään arkistopöly kuulu.)

Pyhäinpäiväksi ei onneksi ollut mitään "pakollisia" suunnitelmia, paitsi että olisi ollut kiva kyläillä kummitätilässä ja laittaa vähän parempaa ruokaa ja käydä katsomassa hautausmaan kynttilämerta. Mutta ehkä sitten joku toinen vuosi.

Ja nymmä meen maata.

7 kommenttia:

  1. Mukava, että pikkusen jo tuntuu parempaan olevan suunta. Vaan silti varottelen vielä, että ihan hetkessä ei tauti hellitä, syytä on tarkkailla
    kuntoa ja olla hissukseen. Tunteehan sen kropassaan, että kauan se kestää, Samikin varmaan on jo ihan "loppu" yskimisensä kanssa?!
    Ei se inkivääri pahaa varmaan tee jatkossakaan.
    Työpaikalla yskii ja niistää yks jos toinenkin. Toivomme, että kastautumiset kerran viikossa järvessä, saunan yhteydessä säikäyttäisivät basilliskot tiehensä. No eipä siinä konstit ja kikka kolmosetkaan paljon auta jos iskee, niin iskee. Vaan mukavaa ei ole flunssan kourissa kärvistellä - joten ihan hirveästi myötätuntoa täältä ja henkistä tukea, kyllä se siittä, ehkä jo kuukauden kuluttua voi tuntua siltä, että on melkein entisellään - ellei uusi tauti ole iskenyt ennen sitä :), :).. että mä osaan lohduttaa!!!
    Rauhaisaa lepopäivää. Täällä valmistadutaan syntymäpäiviin; olen luvannut tarjota ystävällemme ja hänen perheelleen kakkukahvit tänään, kun hänen syntymäpäivänsä osuu ensi viikonloppuun ja silloin juhlivat koko perheen kanssa myös isää. Juhlakalu säästyy yhden kakun leipomiselta ja saa istua valmiiseen pöytään. Harmittaa kun en hoksannut, että olisin voinut ruuankin tarjota, mutta menee se näinkin. Nyt menen valmistelemaan Ellen Svinhufudin kakkua (miten se oikeesti kirjotetaan?) jota teen ensimmäisen kerran elämässäni. Pohjat on valmiina, nyt pitäis vatkata voikiisseli ja paahtaa mantelilastuja.
    terveisin ja voimia uuteen viikkoon lähettää Tuula

    VastaaPoista
  2. Mukava, että pikkusen jo tuntuu parempaan olevan suunta. Vaan silti varottelen vielä, että ihan hetkessä ei tauti hellitä, syytä on tarkkailla
    kuntoa ja olla hissukseen. Tunteehan sen kropassaan, että kauan se kestää, Samikin varmaan on jo ihan "loppu" yskimisensä kanssa?!
    Ei se inkivääri pahaa varmaan tee jatkossakaan.
    Työpaikalla yskii ja niistää yks jos toinenkin. Toivomme, että kastautumiset kerran viikossa järvessä, saunan yhteydessä säikäyttäisivät basilliskot tiehensä. No eipä siinä konstit ja kikka kolmosetkaan paljon auta jos iskee, niin iskee. Vaan mukavaa ei ole flunssan kourissa kärvistellä - joten ihan hirveästi myötätuntoa täältä ja henkistä tukea, kyllä se siittä, ehkä jo kuukauden kuluttua voi tuntua siltä, että on melkein entisellään - ellei uusi tauti ole iskenyt ennen sitä :), :).. että mä osaan lohduttaa!!!
    Rauhaisaa lepopäivää. Täällä valmistadutaan syntymäpäiviin; olen luvannut tarjota ystävällemme ja hänen perheelleen kakkukahvit tänään, kun hänen syntymäpäivänsä osuu ensi viikonloppuun ja silloin juhlivat koko perheen kanssa myös isää. Juhlakalu säästyy yhden kakun leipomiselta ja saa istua valmiiseen pöytään. Harmittaa kun en hoksannut, että olisin voinut ruuankin tarjota, mutta menee se näinkin. Nyt menen valmistelemaan Ellen Svinhufudin kakkua (miten se oikeesti kirjotetaan?) jota teen ensimmäisen kerran elämässäni. Pohjat on valmiina, nyt pitäis vatkata voikiisseli ja paahtaa mantelilastuja.
    terveisin ja voimia uuteen viikkoon lähettää Tuula

    VastaaPoista
  3. Ihan varmuuden vuoksi kahdesti lähetin tämän niin uniikin ja erinomaisen kommenttitekstini - ettei vaan jäis huomaamatta...
    T:T

    VastaaPoista
  4. Kiitos kiitos, ei se myötätunto tee tuplastikaan pahaa!! :D :D Toivottavasti on parantumisen merkki, kun vesi nousee kielelle Ellenin kakkua ajatellessa... ;)

    Meilläkin töissä on kovasti sairastettu, osa useampaan kertaan. Kuvittelin vain, että kun ei muhun tauti iskenyt siinä elo-syyskuussa, ei se iske nytkään... Mutta näin sitten kävi. No, viime yönä sain nukkua ilman yskänkohtausta, ja se on hyvä. Tänään olisi aikomus vähän ulkoistaa itseään, etten saa huomenna raitisilmamyrkytystä kun töihin menen (vaikka aionkin autoilla). Mukavia kahvitteluja teille!!

    VastaaPoista
  5. Hei Kaisa,

    Mukavaa, että vointi on jo parempi. Mulla alkoi kamala yskä siellä Buenos Airesin matkalla. kun sais nukkua edes yhden yon kunnolla. Tulin eilen kotiin ja oon vaan ollu pyjamissa. Mulla ei myoskaan ole kuumetta, mutta olo on surkea. Huomenna taidan jaada kotiin. terkkuja peiton alta...

    VastaaPoista
  6. Älä Kaisa nyt vaan rehki liikaa! Ota rauhallisesti! Flunssa pitää sairastaa kunnolla pois!

    VastaaPoista
  7. Älä Kaisa nyt vaan rehki liikaa! Ota rauhallisesti! Flunssa pitää sairastaa kunnolla pois!

    VastaaPoista