Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

perjantai 5. elokuuta 2011

Lehdessä

Tänään aamukahvilla seurasin sivusilmällä, kun työkaveri selasi päivän Ilkkaa. Ei, ei mitään reaktiota. Kun sitten menin päiväkahville, osastomme porukka istui pöydässä silmät pystyssä. "Kaisa, onnea!!" En mä nyt oikein tiedä mistä ne onnittelivat, mutta ehkä vaihteen vuoksi anopilta saadusta parvekkeemme rottinkisohvasta tulee Seinäjoen kuuluisin... :)



Toivottavasti kuva avautuu klikkaamalla tarpeeksi suureksi, jotta näette lukea. Painakaa Ctrl ja + -näppäimiä yhtä aikaa, niin ruutu zoomaa kuvaa vielä isommaksi.

Nuorella toimittajalla oli hyvä uusi näkökulma, kun hän ei tehnytkään perinteistä "kirjoitin kirjan" -henkilöhaastattelua, vaan jutussa pohditaan itse julkaisumenetelmää. Kainalojutussa puhuvan kustantajien edustajan kanssa rohkenen olla sen verran eri mieltä, että kyllä Suomessa aivan ammattitaitoistenkin kustantajien kautta ilmestyy sylikaupalla täyttä roskaa, kun taas moni omakustanne voi olla loistavaa tekstiä - se ei vain ole syystä tai toisesta sille yhdelle julkaisemisesta ensi vaiheessa päättävällä kustannustoimittajalle avautunut. (Ja tällä en vihjaa omaan kirjaani. :) Vaikka en väitäkään, ettenkö ylähä hyppien olisi tekemässä kustannussopimusta, jos sitä joku vielä tarjoaisi.

Mutta kun ei sitä kukaan ole vielä tarjonnut, niin Oikein nurin -kirjan lunastustiedot löytyvät täältä! :)

Kyseessä on siis 30+ -ikäisestä Annista kertova romaani. Annilla on periaatteessa kaikki hyvin: miehellä on menestyvä firma, on omistusasunto ja talous turvattu. Anni itse on akateeminen pätkätyöläinen, jonkin verran epävarma ja yksinäinen. Ystävän yllytyksestä perustaa blogin ja löytää vähän ajan kuluttua käsityöblogit, mutta tyytyy pitkään vain ihmettelemään muiden taitoja. Anni itse kun on mielestään syntynyt peukalo keskellä kämmentä, vaikka tällä hetkellä vetääkin käsityöyrittäjien markkinointihanketta. Kun sitten uusi blogituttava haastaa Annin kokeilemaan käsitöitä, alkaa tapahtua - eikä vain neulekorissa... Kaikkien mielestä ihmisellä pitää olla harrastus ja "oma juttu", mutta miten käy, kun hän todella sen oman juttunsa löytää?

1 kommentti:

  1. Kiva juttu Kaisa ja tosi hyvä kuva sinusta!!! Terkkuja!

    VastaaPoista