Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Junailua

Näyttää siltä, että tällä lomalla emme tee mitään pitkää rengasmatkaa, kuten parina aiempana kesänä  Sen sijaan ajattelimme hyödyntää sitä, että asumme nyt risteysasemalla. Tiistaina kiipesimme siis junaan, joka vei meidät - arvaatte näistä kuvista varmaan, minne!






Suunnitelmissa oli yksinkertaisesti vain olla. Ei mitään pakollisia nähtävyyksiä, ei mitään aikatauluja (paitsi junan!). Hyvää ruokaa, istuskelua Vapaudenpatsaan portailla auringossa, shoppailua, oleilua.



Näitä kuvia katsellessa ymmärtää hyvin, miksi tämä paikka on pohjalaisten suussa se "oikea" kaupunki.






Takana pilkottavassa tiilirakennuksessa kävimme - tosin vain myymälän puolella. Eikä näkynyt yhtään vankikarkuria, sen sijaan meitä palveli äärimmäisen ystävällinen ja kohtelias vanki.


Rannanjärven kahleet eivät olleet myynnissä! (Ja nuo nuolet eivät ole kuvankäsittelyä, vaan kuuluvat tuuliviireihin. :) Ihmettelimme käsirautojen kokoa: ainakaan Samin ranteiden ympäri ne eivät olisi menneet.


Mereltä tuuli virkistävästi.




No niin, Vaasassahan me siis kävimme. Päivä oli ihanan rentouttava ja junalla piipahdus helppoa. Surettaa vain noiden asemarakennusten kohtalo ja asemien ympäristö muutenkin. Eikö mikään julkisivulautakunta voisi antaa VR:lle ukaasia, että antaa matkailijalle aika huonon kuvan, jos juna puskee romuläjien ja pusikon läpi?


2 kommenttia:

  1. Kuin myös meillä, en vain kuvannut junan ikkunasta maisemia, vaan muuten
    hyvin samantyyppisiä; vanhoja kauniita taloja, puistoja, merimaisemia Helsingistä. Vietimme meille jo perinteisen loman siellä ja todellakin ilman pakkoja. Käveltiin paljon, ajettiin ratikalla paljon, hikoiltiin paljon. Ainoat pakot oli puolison siskon ja hänen puolisonsa tapaaminen, he tulivat Tukholmasta risteilylle ja vietimme heidän kanssaan 2 päivää.
    Eilen illalla kotiuduimme ja äsken joimme aamupäiväkahvit omalla pihalla summaillen hyviä puolia eilisistä torikahveista Hakaniemen torilla ja näistä oman pihan kahveista. Molemmissa on puolensa....
    Muutama päivä helteisessä Helsingissä on ihan jees, mutta tuskin haluaisimme siellä asua. Lomana se on ihan parasta, kun vaan ollaan, ei ole näitä kotivelvollisuuksia.
    Mukavaa lomaa olemme siis viettäneet tahoillamme. Mukavaa viikonloppua, lämpöäkin riittää ainakin vielä tänään.

    VastaaPoista
  2. Totta, puolensa on omissa ja "vieraskahveissa"! :) Nuorempana sitä ajatteli, että voi kun olisi kiva asua niissä paikoissa joissa käy. Nyt osaan jo ajatella käytännöllisemmin: ei se arki ole sen kummempaa muualla kuin kotonakaan. Loma taas on kivaa yleensä joka paikassa...

    VastaaPoista