Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Tervetuloa meille!

Huhuu, onkohan siellä enää ketään..?

Piti laittamani niitä tyhjän huoneiston kuvia tänne blogiin vielä loppuviikosta, mutta pöytäkoneet oli jo purettu atk-pöytien myötä, eikä 4-vuotias läppärini tunnista valtaisaa 4 GB:n muistikorttia, ja kortinlukijakin oli pakattu - joten jäitte ilman. Mutta tässä jonkinlainen, äkkiä räpsitty kuvapläjäys siitä, miltä meillä näyttää tällä hetkellä. Huom. klikkaa kuvia, jos haluat nähdä ne suurempina.

Tervetuloa sisään! Ei meillä oikeasti ole noin pimeää... :P Vasemmalla olohuone, edessä keittiö, peilin takaa oikealta lähtee kiäytävä kohti "henkilökunnan tiloja".
Olohuone, josta kulku ruokailutilaan.
Olohuone, taustalla vierashuone. Olohuoneemme pieneni melko lailla, mutta eiköhän tuonne mahduta...
Vierashuone on kalustettu entisillä mökin huonekaluilla retroksi. Tunnelman rikkoo vanha televisioni vm 1993. :)
Olohuoneesta on kulku isolle parvekkeelle. (Tuon tv:n saimme käytettynä ilmaiseksi, ja tiedoksi tv-lupatarkastajille: kummassakaan vastaanottimessa ei ole digiboksia! :) Orkidean saimme kummitädiltä.
Isompi parvekkeemme on yhden neliömetrin suurempi kuin opskelukämppäni Tampereella viime vuosituhannella...
Näkymä isolta parvekkeelta. Anttilan alakerrassa on lähin ruokakauppamme.
Ruokailutila olohuoneen vieressä. Pakastearkku mahtui kuin valettu kieittiön oven taakse piiloon!
Ruokailutila keittiön välikön läpi kuvattuna. Kukkien alla oleva senkki on entisten omistajien, nykyinen omistaja jätti sen pyynnöstäni paikalleen.
Keittiö ruokailutilan ovelta. Aim in lööv - tämä on ihana. Kaisan korkuinen ja kaikkea. Jääkaappi-pakastin rajautuu oikealla pois kuvasta. Nuo puunvärinen ja valioinen hökötys ovat tarjoiluvaunuja (!), jotka oli jätetty asuntoon.
Keittiö eteisen ovelta katsottuna. Tiskikoneeseen mahtuu suunnilleen komppanian astiat. Induktioliesi karsii kattiloitamme, muutamassa onneksi on oikea symboli mutta muutamaa pitää testata. Baaripöydän kaveriksi on tarkoitus hankkia pari korkeampaa jakkaraa, koska siinä syömme kahden ollessamme.
Näkymä keitiön ikkunasta kohti Lapuaa... :D ("13 km Lapuan rajalle!" tiedotti isoveli.)
Olohuoneesta kuvattu käytävä kohti makuu- ym. tiloja.
Pikku- eli vierasvessa. "Kauhukahvat" ovat asunnossa 30 vuotta asuneiden jäljiltä.
Käytävän varrella on kulku kodinhoitohuoneeseen. Vasen ovi vie vaatehuoneeseen. Huomaattehan, että nukkekodissani eivät mööpelit ole ollenkaan vielä paikallaan...
Jostakin syystä pyykkikoneen paikka on kodinhoitohuoneessa. Toivon, etteivät lankani homehdu. Kylpyhuoneessa ei ole liitäntää.
Kodinhoitohuone vastaa entistä mökin keittiötä, jossa minun askartelu- ja käsityöjuttuni ovat. Täällä on myös useampi kiinteä kaappi sekä siivouskomero.
Vaatehuone ykkönen kodinhoitohuoneen yhteydessä. Tarkoituksella epätarkka kuva, hih! :)
Kylpyhuone kodinhoitohuonetta vastapäätä. Pönttö rajautuu melkein pois... Suihkutila jää vasemmalle kulman taa (Sami oli kuvaa ottaessa suihkussa, mutta te ette sitä tiedä! :) ja saunaan mennään takana oikealla näkyvästä ovesta. Tumma möykky vasemmalla on Samin saunatakki. Kyseisessä kylppärissä ei ollut pyyhenauloja kuin parin metrin korkeudessä pöntön vieressä (!), joten sijoitimme tänn irrallisen eteisnaulakon pyyhkeitä, saunatakkeja ym. varten.
Vaatehuone kakkonen käytävän varrella. Älkää huomatko romahtanutta kenkätelinettä.
Makuuhuone käytävän päässä.
Kuin myös. Piironki on "Ikoolan isun" eli isäni isän äidin perintöä. Lepotuolit Sami osti uusina, niiden matot ovat hänen isotädiltään.
Makuuhuoneesta on pääsy pikkuparvekkeelle (siis sellaiselle normaalin kokoiselle!)...
...ja sieltä näkymä nykyiseen päätyöpaikkaani eli Seinäjoen Nuorisokeskukseen. Toimistotyöthän teen kotona ja muuten reissaan paljon maakunnassa, mutta viimeksi tänään istuin tuolla 6h palaverissa.
Käytävä kääntyy kohti työhuonetta...
Samin työpiste ja musiikkivermeitä. Vasemmalla näikyvä pöydännurkka kuuluu ompelupöytääni.
Minun työpisteeni, juoksumaton reuna pilkistää oikealta. Vastapäisellä seinällä vielä lisää hyllyjä kirjoille ym. kamalle.
Vajaan kolmen vuoden takaisen kammottavan muuttokokemuksen jälkeen kauhisti ajatella tavaroiden siirtoa (muistattehan: kaksi asuntoa muutettiin päivässä yhteen kahden kantajan voimin, joista toinen oli juuri toipunut mahataudista - minä olin vielä melkein petipotilas...).

Mutta nytpä kaikki kävi kuin elokuvissa! Saimme avaimen 28.2., ja koska oli hiihtolomaviikko ja minulla töissä hyvin hiljaista, ehdimme ajaa joka iltapäivä Seinäjoelle. Välillä mukana oli Samin isä ja peräkärry täynnä tavaraa ja muitakin henkilöautoja fiestan lisäksi, joskus pelkästään fiesta penkit käännettyinä ja tavaraa täynnä. Se oli rankkaa, mutta kannatti, koska lauantaina koko muu omaisuutemme mahtui vuokrattuun kuorma-autoon ja serkkuni pakettiautoon + muutamaan henkilöautoon (viherkasvit jne joita piti varoa)! Klo 15.50 kuorma oli tehty ja lähdimme Jalasjärven ABC:lle syömään!

Pakuun lastattiin pakkasta kestämättömät tavarat ja ne purettiin uudessa asunnossa jo lauantaina, kuorma-auto yöpyi ikkunamme alla Anttilan parkkipaikalla sunnuntaihin. Kolmessa tunnissa se oli tyhjä, niin runsas ja vikkelä muuttoväki meillä oli - ja onhan talossa hissi, joskin eräs hyväkuntoisista kantajista tuomitsi sen vain hidastajaksi... :) Kun Björkdalin hyllyt saatiin kasaan ja kiirjalaatikot tyhjiksi (eläköön iso parveke, jonne tyhjät laatikot voi ensi hätiin viedä!), alkoi järjestys löytyä. Jo sunnuntai-iltana istuimme sohvalla katsomassa Beverly Hilsiä dvd:ltä...

Tänään saatiin lattiaan viimeinen matto. Jotakin vielä puuttuu - työ- ja makuuhuoneen verhot ovat laittamatta (kiskoissa ei ollut ainokaistakaan nipsua, ja ostetut sellaiset pitää käydä läpi yksitellen venytellen, ennen kuin niitä kannattaa edes kokeilla kiskoon), vierashuoneesta puuttuu lamppu (tai on siellä se lamppu, joka roikkuu sähkölangan päässä kuin Karhukoplalla), keittiöstä baarijakkarat, ja vedenkeitin sanoi sopimuksen irti. Tiedossa siis viikonloppuretki SPR:n kirpputorille. Mutta noin niinkuin yleisesti ottaen tätä voi kutsua jo hyvinkin ihmisasumukseksi.

Töiden puolesta tämä viikko on ottanut takaisin viime viikon rentoilun, minkä lisäksi eilen iski stressinlaukeamisflunssa, kun en ole lauantaiaamun jälkeen juonut inkiväärilientä. Mutta jospa sitä ensi viikonloppuna saisi ihan oikeasti olla ja levätä!

Vielä emme kadu muuttoa, toivottavasti emme vastakaan. :) Joku kysyi, oliko haikea lähteä Jalasjärveltä. Vastasin, että olin vain niin helpottunut lastaamisen sujuvuudesta, etten edes ajatellut mitään hyvästejä ennen kiuin Luopajärvellä - ja silloin oli enää turhaa vilkutella... Nyt elämä on täällä, olemme seinäjokisia.

8 kommenttia:

  1. Hienolta näyttää, ja hulppeat on tilat. Aika erikoista, että kerrostaloasunossa on kodinhoitohuone! Upeat parvekkeet.
    Vauhdilla olette sijoittuneet ja asettuneet tavaroinenne - supersuoritus. Ei uskoisi kuvista, että juuri on muutettu.
    Ei, kun oikein ihanaa elämää uuteen kotiinne ja lisää onnea, onnen päälle.
    Maalainen täällä kadehtii kaupungin hyviä puolia, mutta muistaa olla onnellinen maalaiselämän vastaavista.
    Kannatti odottaa noita kuvia ja juttuasi. Onko muuten kirja-asiasta kuulunut mitään, sehän sopisi erinomaisesti tuohon muuhun mylläkkään!

    VastaaPoista
  2. Tuula, kiitos onnitteluista! Maaseutuahan Seinäjokikin oikeasti on... :) Välillä kiva näinkin, kun uusi koti on kuitenkin hyvin rauhallinen. Lauantai-iltana yksi auto kurvaili Anttilan parkissa, Jalasjärvellä mökä ja kortteliralli olisi ollut hirmuinen! :D

    Kirjasta tiedän sen verran, että "tuttu" kustannustoimittaja ei ollutkaan ehtinyt lukea sitä lupaamassaan aikataulussa ja oli antanut sen toiselle luettavaksi - ja hänestä ei ole kuulunut mitään...

    VastaaPoista
  3. Ai niin, kodinhoitohuoneesta: se on ilmeisesti alunperin ollut kolmas makuuhuone, mutta koska tässä asui lapseton pari (ja silti uusi omistaja ihmetteli, miksi lapseton pariskunta vuokraa tämän asunnon...), he muuttivat yhden huoneen kodinhoitohuoneeksi.

    VastaaPoista
  4. Kun noita kuvia katsoo, tuntuu että asunto on aivan valtava ja aina vaan tulee uusia ja uusia huoneita.
    Turha taakseen on katsoakaan. Asunto on hieno ja sijainti mahtava. Paljon onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
  5. On tämä upea asunto ja aivan kun olisitte aina täällä asuneet. Onnea vaan edelleen!

    VastaaPoista
  6. Onnea, onnea, tuonne isommalle partsille mahtuis varmaan melkein perunamaakin tai ainakin ämpäriin pari porkkanaa kasvamaan.
    On teillä ihanasti tilaa, nauttikaa ja menkää välillä kuurupiiloa vai joko olette ehtineet huhuilemaan toisianne.

    VastaaPoista
  7. Onnea uuteen kotiin! Toivottavasti pian pääsemme käymään

    VastaaPoista