Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Härkäviikot ja kinkkupizzat

Pinserissä oli taannoin listattu "2010-luvulle päivitettyjä" vanhoja sanontoja, joten käyköön sellaisesta tämän postauksen otsikkokin. Eilen nimittäin laitoimme ruokaa ensimmäisen kerran sitten jouluviikon, näin kauan laatikot ja kinkku ovat maistuneet (ja maistuisivat toki vieläkin, mutta säästetään loput pakkasessa myöhempää tarvetta varten). Pakastimesta otettiin pari kinkunpalaa paloiteltaviksi pizzojen täytteeksi, kaveriksi niille yrttimaustettua tomaattimurskaa, tonnikalaa (Samille), ananasta (minulle), herkkusientä, valkosipulia, paprikasuikaleita ja juustoa. Nam!


Mutta vaikka arkikin on maukasta, jokainen minut tunteva tietää, että inhoan tätä joulunjälkeistä sydäntalvea. Ei mitään odotettavaa, ei mitään kivaa, vain synkkää ja liukasta ("Kaisan kaljamat tulivat vähän myöhässä", Sami totesi tänään, kun vettä ripsii ikkunoihin). Olen blogeista lukenut monien jo tällänneen kotejaan kevätkuosiin, mutta minusta se on vähän liioittelua. Keväästä voidaan puhua korkeintaan kolmen kuukauden päästä, sanoo pessimisti...

No, jouluvalot tietysti pidämme kynttilänpäivään eli helmikuun alkuun, kuten aina. Ja jos se työpaikka-asia selviäisi, niin voisi olla, että härkäviikot kirkastuisivat kummasti. Viime vuonnahan pääsin vihdoin sairaslomalta töihin tammikuun lopussa, ja olin niin tohkeissani avartuvasta maailmastani, etten muista ollenkaan surreeni talven kamaluutta. Lisäksi aina voi tehdä arjesta juhlan. Eilenkin pidimme hillittömän Beverly Hills -session (kiitos, joulupukki - ja kiitos Sami, joka jaksoi nostalgisoida kanssani!), ja porukan päättäessä high schoolia päädyimme avaamaan venäläisen shampanjapullon, joka piti avata uudenvuodenyönä, mutta menimmekin mieluummin nukkumaan.


Lisäksi liukkautta vastaan voin taistella, kun Jalasjärven terveyskeskuksen fysioterapia on asialle myötämielinen. Haimme nimittäin loppiaisaattona takaisin lainaan rakkaan Harley ParkinsoniniKB Jalasjärvi ratsastaa jälleen!

Viime keväänä potkuria palauttaessahan sovimme fysioterapeutin kanssa, että kulkupeli jemmataan minulle myös täksi talveksi (se on pienempi kuin muut potkupyörät ja mahtuu meidän talomme ahtaaseen alaeteiseen). Kävi sitten niin, että lensin ulos kunnasta ja työmatkani taittuvatkin halki maakunnan autolla, ja lisäksi taloomme muuttanut lapsiperhe piti vaunujaan alaeteisessä. Välillä kaipasin potkupyörää kovasti, koska on ärsyttävää lämmittää auto sellaisen 100 metrin matkan takia jota ei kuitenkaan tohdi yksin lähteä liukastelemaan. Kun nyt sitten lastenvaunut ovat olleet eteisestä poissa pari viikkoa, päättelimme, että tila on vapaa.

Potkupyörän ansiosta uskallan tepsuttaa ulkona vähän reippaammin ja ennen kaikkea itsenäisemmin. En siis roiku Samin käsipuolessa ja ota puolen sentin askeleita auran peilikirkkaaksi hiomalla pinnalla.Lisäksi pystyn kuljettamaan korissa tavaraa, jota en jaksa kantaa. Epäilemättä näytän omituiselta, kun sipsutan ulkona potkupyörään turvautuen ja sisällä kaupassa koen ihmeparantumisen kuin monet invapaikoille parkkeeraavat, mutta mitä väliä! Pääasia, että huvittaa lähteä ulos.

Hartaasti toivon, että jo viikon kuluttua tähän aikaan olisiin monen asian suhteen viisaampi. Toivotaan siis, että sekä luonto että elämä kirkastuisi kirkastumistaan täyteen päivään asti.

5 kommenttia:

  1. Sitä me kaikki teille toivomme, päivän kirkastumista siis, ja kaikesta sydämestä. Peukkuja!

    - Minä rupesin äsken keräilemään tonttu-ukkoja ja jouluvaloja tämän vesisateen innoittamana. Kun räystäät tippuvat, niin ei oikein enää tunnu jouluiselta.

    VastaaPoista
  2. Minäkin aloin tuossa vähitellen kasailla joulujuttuja, ei ole tiistaina niin kova homma vaikka toki Sami onkin saanut tyylini suorastaan pelkistetyksi verrattuna muutaman vuoden takaisiin joulukoristuksiin. :)

    VastaaPoista
  3. Kevääseen ON monta kuukautta!Tulimme Hattulasta, niin apukuskina mulla oli tilaisuus seurata niitä katuvaloja Jalasjärvi-Seinäjoki, tosin vasta Luopajärveltä asti. Siitä oli toooooosi piiiiiiiiiitkä ilman valoja, mutta lentokentältä asti on valot Seinäjoelle. Muuten on pimiää ja koska on metsäistä niin ON pimeää.
    Nyt on tosi liukasta; mäkin pelkää liukkaita, koska olen kerran kaatunut saaden 2kk sairauslomaa. Hyvä kun sait sen Harrikkasi!
    Onnea teille pinnalla oleviin asioihin!

    VastaaPoista
  4. Nuo pizzat näyttää tosi ihanilta! Voin vain kuvitella miltä tuoksuu
    ja maistuu....

    Terkkuja Amsterdamista! Meillä +7 ja aurinkoista, mutta tuulee kylmästi.

    VastaaPoista
  5. Vesi tippuu räystäästä ja lumityöt oli raskaat tehdä. Joulu lähtee meiltä juuri nyt, koristeet ovat kasalla odottamassa laatikoihin pääsyä, yhden valojutun jätän, kun se ei ole ollenkaan jouluinen, vaan talvinen. Ulkokuusen kynttilät saa herrahenkilö meillä poistaa. Jouluvalojen sijaan etsin keittiön ikkunalle pienen pöytälampun, valon tuojaksi.
    Jouluiset liinat vaihdan pikkuhiljaa. Niin vuosi etenee, mutta loma jatkuu..
    Edelleen olen mukana uskomassa ja toivomassa työpaikan puolesta - teille molemmille.
    Oikein valoisaa viikkoa ja pysykää
    pystyssä!

    VastaaPoista