Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Arkihuolesi kaikki heitä


Päätin, että en pilaa joulua sen enempää stressaamisella kuin murehtimisellakaan. Kohtuullisesti olen päätöksen kyennyt pitämään.


Meillä on rauhallinen ja ihana joulu. Valmistelimme sitä hiljakseen, omaan tahtiin.


Aaton vietimme iltapäivään asti kotona - ei mitään säntäilyjä pitkin maakuntaa. Haudutin riisipuuron uunissa, ja sen kaveriksi otettiin kinkkuvoileipää iltaa odotellessa. Sami on kytkenyt läppärinsä televisioomme, joten Areenan suorana esittämä joulurauhan julistus nähtiin isolta ruudulta.


Iltapäivän hämärtyessä kävimme tervehtimässä Samin isotätiä ja vietimme sitten illan anoppilassa. Totesin, että joko emme tiedäkään miten kilttejä olemme, tai sitten pukista on tullut seniili, lahjoja tuli sylyksittäin! Yöllä osallistuimme jouluyön messuun kirkossa.


Joulupäivä oli ihana. Heräsin ennen Samia, ja katsoin jouluaamun jumalanpalveluksen Vaasasta Areenan kautta.


Sitten vain oltiin. Kumpikin omassa sohvannurkassaan, oman viltin alla, nenä omassa kirjassa. Suklaakulho sentään oli yhteinen.


Eilen ajoimme Lapualle. Kaksi kyläpaikkaa, mutta silti rauhallinen tunnelma.


Tosin eräs joutui vähän hommiinkin, kun tietokone reistasi...


Alemmassa kuvassa ei masuni onneksi paljasta, miten paljon herkkuja on syöty... :) Ja Samin ulkoministeriön paita ei valitettavasti (ainakaan meidän tietääksemme) viittaa tuleviin työtehtäviin, vaan on korruptiolahja eurooppatiedotuksesta minun töideni kautta.


Tänään olen sitten ärsyttänyt kaikkia virtuaaliystäviä, jotka ovat erehtyneet blogeissa tai Facebookissa selostamaan, miten joulu on nyt ohi ja arki alkaa. Joulunaikahan on vasta alussa! Joulunaika päättyy vasta nuutinpäivänä!

Maalaistalon tyttärenä olen oppinut, että välipäivät ovat vuoden rauhallisinta aikaa, puolipyhäisiä. Vieraita puoleen ja toiseen, kynttilöitä, jouluherkkuja, yhdessäoloa. Vaikka olen ollut joulunvälipäivinä töissäkin, olen silti nauttinut ainutlaatuisesta tunnelmasta ja rauhasta. En käsitä, miten joku voi edes kuvitella joulun loppuvan tapaniin (saati sitten aattoon - "tänään vielä fiilistellään joulua", selitti eräs bloggaaja joulupäivänä, joka vasta on siis se oikea joulupäivä).

Olemme kauhistelleet myös sitä, miten ihmiset haaskaavat ruokaa. En tiedä millaisia aterioita muualla syödään joulun aikana, kun ensimmäisenä arkipäivänä kinkku jo "ällöttää" ja se on "heitettävä pois" (suoria sitaatteja eräältä sivulta) - meillä syödään normaaleja annoksia, ja jouluruoat maistuvat mainiolta edelleen. Lisäksi pakastimet on keksitty, ja pakastettua ruokaa voi ihan oikeasti syödä myöhemminkin, kesäkuussa löytynyttä kinkkurasiaa ei tarvitse "heittää pois" (edelleen suora sitaatti). Mutta ehkä näiden poisheittäjäihmisten ei sitten ikinä ole ollut nälkä. Meillä heitetään ruoka pois vain, jos se on pilaantunutta tai muuten syömäkelvotonta, muuten se pakastetaan tai siitä keksitään jatkojaloste.

Minulla on saldovapaata vielä huominen, ja loppuviikonkin aion rentoilla. Pusketaan tammikuussa sitten taas.

5 kommenttia:

  1. Hei ja mukavaa joulun jatkoa.
    Ihana lukea ja nähdä jouluanne. Naurattaa täällä, kun luin tekstiäsi ja katsoin kuvia - puhelin soi ja kävin siihen vastaamassa ja puhumassa: Sillä välin puoliso ehti koneelle ja vaihtoi "kanavaa". Nyt kun tulin uudelleen ja aloitin postauksesi alusta, katsoin kuvaa tietokoneongelmista - näin vasta, että Sami makaa lattialla korjaamassa! Ensimmäisellä katsonnalla en Samia nähnyt!
    Silmä näkee ja ei näe - oli hyvä aloittaa alusta.
    Olemme palannet sukulaisista ja tehneet lumityöt kotona. Olen jopa siivonnut yhden kaapin!
    Nolottaa, kun juuri kirjoitit ruuan pois heittämisestä ja periaatteessa olen samaa mieltä, paha mieli on jos jotain pitää pois heittää. Mutta tuolta keittiön kaapista, hyllyjen takaosista "löytyi" aika monta pussia ja rasiaa, joissa oli vanha päiväys - siis vanha, 2007 ja silleen. Tyhjensin kaikki vanhat jauhot ja ryynit isoon pussiin ja aion käydä viemässä ne huomenna naapuriin, eiköhän ne mullinavetassa kelpaa vielä syötäväksi.
    Nyt saunaan; nyt vasta on meidän joulusaunan aika.
    Leppoosia päiviä. Minä aion huomenna alennusmyyntiin etsimään lämpöisiä talvikenkiä - ei tule olemaan helppoa, pidä peukkuja.

    terveisin Tuula

    VastaaPoista
  2. Minäpä kävin kirja-alessa, netissä tietenkin, kun Akateemisen esite tuli tänään postilaatikkoon.

    Teidän joulukuvanne ovat todella tunnelmallisia ja kaks niin onnellista ihmistä, että melkein itkettää... ei silti, että minullakaan mitään valittamista olisi.

    Ihanaa joulun jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Tuula, syy voi olla Bloggerinkin, se sensuroi joskus kuvia! :D Ja järkevästihän sinä vanhat ryynit käytit, jos vielä eläimille kelpaavat. Meillä keitettiin joulupuuro syksyllä 2008 vanhenneista riiseistä, ja olemme yhä elossa... ;) Tsemppiä aleryntäilyyn! Me menemme perjantaina Seinäjoelle (Samin pitää työkkäriin), mulla on tilipäivä + km-korvausten maksupäivä, joten saattaa olla että jotakin pientä hemmottelua löytyy tännekin.

    Villiviini, ollaan me kyllä aika ällöttävän onnellisia... :D

    VastaaPoista
  4. (yhyy - kirjoitin pitkän kommentin ja sitten google chrome kaatui...)

    Välipäivät nimenomaan oleilua ja hiljaista, rauhallista menoa. Täällä vielä se mukavuus kun joulupäivä ja tapani olivat lauantaina ja sunnuntaina niin maanantai ja tiistai pankkipyhiä (ei työpäiviä).

    Kun kuusi tuodaan täällä jo ensimmäisenä adventtina (tai viimeistään 8.päivä) niin yleensä en nuuttiin asti koristeita pidä, vaan loppiaisena alan keräillä pois.

    Lepäilkäähän ja nautiskelkaa (ja ehkä Sami voi mukavamminkin loikoilla kuin lattialla PC:n alla
    ;O)))!

    Niin ja kinkku kuutioita ja kalkkunasiivuja löytyy kesällä varmaan vielä pakkasesta pizzaan tms.

    VastaaPoista
  5. Mukavaa joulun jatkoa toivottelen täältä minäkin, nyt mökiltä Kiteeltä, normaalistihan kirjoittelen tuolta eteläisestä suurkaupungista. Pakkasta on, leivinuuni lämpiämässä ja ensiyöksi uuniin menevä kinkku köllöttelee tiskipöydällä. Ostin uuden kinkun kun halvalla sain (Sulo Vilén asustaa täälläkin) ja aion siitä nauttia mieheni kanssa vielä varmaan vappunakin. Eli ei meilläkään pistetä ruokaa roskiin.
    Olette todella söpösen näköisiä kuvassa, ihanaa että olette onnellisia ja tuette toisianne.
    Hyvää loppuvuotta t. Lea P.

    VastaaPoista