Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Syksy on tullut

Toki vielä on oikeasti loppukesä, mutta selvästi syksyistä tunnelmaa jo ilmassa. Ja mikäs siinä, tällaisen kesän jälkeen! On oikeastaan ihanaa, kun ilma raikastuu, kun saa miettiä mitä pukee päälle jotta tarkenee sopivasti (eikä miten vähän voi pukea päälle ilman että poliisi vie), kun tulevat sateiset pimeät illat jolloin voi polttaa kynttilää. Tänään olisi suunnitelmissa lähteä jopa lenkille, kun lämpötila on sellainen että siellä pystyy kävelemään.

Totesin äsken Facebookissa, että syksy on tullut, koska "pesäntekoviettini" on elpynyt. Ilman mitään ennakkosuunnitelmia innostuin tänään vähän järjestelemään. Vielä vuosi sitten olisi esimerkiksi vain menty huonekaluliikkeeseen ja ostettu lipasto lisätilaksi. Nyt yritetään epätoivoisesti pärjätä sillä mitä on ja säästää häälahjat todellisen pahan päivän varalle. Mutta niin vain sain vaatekaapin uumenissa epäkäytännöllisesti pussukoissa majailleet legginsit ja paksut sukkikset laatikoihin niin, että jopa sinä päivänä, kun ei ole mitään päällepantavaa, pitäisi löytyä mekon alle lämmikettä helpommin kuin tähän asti. (Minähän en paljonkaan housuja käytä - paitsi sortseja ja capreja, joita ei tarvitse lyhentää! :)

Sitten menin viemään tavaraa mökille ja juutuin sinne. Ompelukoneeni teki keväällä lakon, kun ompelin sillä liian paksua kangasta. Se kyllä nakutti eteenpäin, mutta kiskoi langan neulansilmästä kaikista varotoimista välittämättä. Koko kesänä en ole edes koskenut ko. masiinaan, enkä suoraan sanoen tiedä onko vika korjattavissa. Mutta kun näin Lidlin mainoksessa Singeriä myytävän suorastaan ha-la-val-la, salainen agenttini eli käly kävi sellaisen minulle ostamassa. Eilen sen haimme ja nyt purin koneen laatikosta. Singer on minulle "ainoa oikea" ompelukone, tämäkin malli on niin selkeä että jopa minulta pitäisi ompelun sujua. Jos vanhan koneen saa kuntoon jossakin vaiheessa, se saa mielellään olla varakoneena.

Sitten istuin järjestelemään helmitarvikkeitani. Kesällä lähikaupan 3 euron laarista tarttui mukaan mikä lie viehelaatikko, jonne nyt järjestelin helmet, koukut ym. entisestä ylipursuavasta keksirasiasta. Ai kun tuli siistiä! Tyhjensin vielä lopuksi mökin keittiön pöydänkin, jolle on vain kasaantunut tavaraa viime kuukausina.

Onneksi tämä on vuokra-asunto. Muuten alkaisin varmaan seuraavaksi maalata seiniä tai jotain...

7 kommenttia:

  1. Oletpa ollut topakka! Oikein käy kateeksi, kun minä vain poden vaivojani. Onnea uudelle singerille!

    VastaaPoista
  2. Reippahasti käypi askeleet, Kaisan hommat on niin kiireiset....
    Odottelen innostumista minäkin, niin kotitiöihin kuin liikkumiseenkin, vaan ei ole vielä tullut, ei kuulunut ei näkynyt.
    Tänäänkin yöpaitailin puoli yhteentoista saakka, sitten lounaan jälkeen taas pötkölleen ja kunnon päiväunet. Hiukkasen olen ruokaa laittanut, huomista evästä puolisolle, itselle tämän päivän "jätteitä", kutonut hieman ja virkannut vielä hiememman - keksin juuri uuden termin! Eipä mennyt päivä hukkaan. Jotenskin vaan vetelyhtää ja päivä kuluu nopsasti näinkin. Onpa ainakin levätty, tai siis minä olen, puoliso pinosi puita puuvarastossa ainakin 3 tuntia.....hyvä, että edes joku yrittää.
    Suunnitelmia piisaa minullakin, ompelua, kutomista, kotitöitä ja muuten ihan leuhkiakseni, niin onhan mulla jotain kerrankin ajoissa alotettuna, nimittäin joulukorttien valmistus. Puoliso sanoi ammupalapöydässä, että jaa-a jouluakin pitää ihan kohta alkaa suunnitella...missä vietetään ja silleen. Johon minä, että tosiaankin sehän on ihan kohta, onneks olen alottanut jo korttien valmistamisen.
    Semmosia täällä. Reipasta viikkoa!

    VastaaPoista
  3. Huomaattehan ystävät, että laiska töitänsä lukoo - tämä oli niin harvinaisen aktiivinen päivä että piti oikein laittaa muistiin. :)

    Se "lenkki" ei kyllä järin reipas ollut. Meinasin laittaa polvituen, jota en ole häiden jälkeen edes yrittänyt käyttää - se painoi sääriluun melkein poikki ja lensi kyydistä jo rappukäytävässä. (Sami kantoi sen takaisin sisään, minä olisin jättänyt viheliaisen kapistuksen rappuun.) "Lenkki" eteni sitten sauvojen kanssa taapertaen 100 metrin tuntivauhtia tai jotain... Surkea olo kaikin puolin. Saa nähdä, tokenenko koskaan edes siihen kuntoon kuin viime kesänä.

    VastaaPoista
  4. Ahkerana olet ollut! Onnea uudelle Singerille!
    Sun kannattaa käydä sen polvituen kanssa ammatti-ihmisen puheilla, joku vikahan siinä on! Eikös sen ole tarkoitus helpottaa sun liikkumistasi?! Soita sinne, mistä sen sait!

    VastaaPoista
  5. Ihana innostuksen puuska, minäkin kirjaisin ylös! Miriam on jo viikon pyytänyt ompelemaan pienen kassin (onneton menin näyttämään kankaan), jospa tänään saisi ompelukoneen esille...
    Aurinkoa, voimia ja halaus työviikkoosi!

    VastaaPoista
  6. Pyöräilen vielä töihin samoissa vaatteissa kuin heinäkuun helteilläkin...ja yritän näyttää, ettei ole kylmä, ei niin yhtään. Pakko varmaan nyt etsiä jotakin fiksumpaa päälle, muutoin kärsin loppupäivän sydänvilusta. Että ihminen voi olla vastahakoinen ottamaan syksyä vastaan. Vaikka odotankin sateisia ja myrskyisiä iltoja ja kynttilänvaloa. En ollut tiennytkään, että ompelukonekin on kaverisi! Mun pitäisi varmaan hankkiutua jollekin ompelukonekurssille, kone on mutta ei oikeastaan mitään taitoa!

    VastaaPoista
  7. Malli, se tuki on vaan tehty ns. normaalimittaiselle ihmiselle tai jotain... Ortopedi puhui talvella mittojen mukaan tehdystä tuesta, mutta tämä ei tod ole sellainen, vaan noin puolen metrin mittainen muovi- ja remmihirvitys, kauhea käyttää. Ajattelin, että palautan koko roskan Respectaan ja käsken palauttaa senkin rahan Jalasjärven velkoihin. :P Kuulemma apteekista saa parillakympillä ihan ok tukia...

    Vilukissi, ompelukone ei tosiaan ole mun kaverini - tai siis mä haluaisin olla sen kaveri, mutta se ei halua... Suoraa saumaa ja siksakkia osaan melkein ommella. :)

    VastaaPoista