Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Isoja asioita

Juhannus oli ja meni. Meillä oli ihan vähän tavaraa, kun menimme aattona kotikotiin - "normaalin" varustuksen lisäksi myös häätavaroita ja grillattavaa!


Aatto sujui perinteiseen tapaan...





Tässä kuvassa odotellaan grillin lämpiämistä, jos joku ihmettelee...

Jostakin syystä tuli puhe varasängyistä ja isoveli demonstroi, että liiterin seinällä on sellainen...


Sunnuntaina meidät sitten kuulutettiin Lapuan tuomiokirkossa. Tuntui, että jumalanpalvelukseen oli valittu aivan erikoisen kaunista ja läheistä musiikkia, ja silmiä piti vähän pyyhkiä, kun nimemme sanottiin. Kuinkahan tässä selviää vihkimisestä! Ensi sunnuntaina sitten Jalasjärvellä.

Koko eilispäivä hujahti Lapualla. Ensin kaaso kyytiin Seinäjoelta, sitten Lapualle, auto parkkiin, piipahdus kirkossa (= morsiushuoneen esittelyä kaasolle), Raamatun ja paperien vienti kirkkoherranvirastoon, ja Hautasen koululle paikkoja katsomaan - kuten luulimme. Selvisi, että ensi viikonloppuna talossa ei ole kemuja, joten saimmekin jo laittaa pöydät paikalleen! Helpottaa kovasti, sillä avaimen saamme kuitenkin vasta häiden aattoaamuna - hm.


Valkoiset liinat ja kukat vielä puuttuvat... Pahoittelen pimeitä kuvia. Näette kuitenkin, millainen on Hautasen sali. Paikka on minulle läheinen, sillä Liisi Hautanen oli muun ohessa innokkaana Lapuan Naisyhdistyksen ja emäntäkoulun toiminnassa ja "tutustuin" häneen emäntäkoulun 100-vuotishistoriaa kirjoittaessani viime vuosituhannella.


Tämän jälkeen kukkakauppaan, syömään vanhempieni luo, sitten pitopalveluun ja vielä valokuvaamoon. Puuh.

Myös tänään lähdettiin Seinäjoelle - sain polvituen!! Katsokaa ja kauhistukaa, tänään on siis +28 astetta...


No, verrattuna siihen 15 vuoden takaiseen tukeen tuo on toki todella kevyt. Silti se hiosti ja hiersi kävellessä niin, että irrotin sen ennen kuin lähdimme ajamaan kotiin Seinäjoella kiertelyn jälkeen. Näitä kuvia varten yritin laittaa tuen uudestaan jalkaan, mutta ilmeisesti en onnistunut ihan oikein. Idea on kuitenkin se, että kun jalka on suora, tuki "kiskoo" polven niin oikeaan asentoon kuin mahdollista, ja kun jalka koukistuu esim. istuessa, remmet löystyvät.

Kuten näkyy, ei tuki itse vaivaa eli paloista kootun reisiluun aiheuttamaa vinoutta korjaa - vasen lumpioni osoittaa edelleen etuvasemmalle - mutta kyllä se vie rasitusta nivelen päältä ja toivon mukaan lykkää sitä tekonivelleikkausta. Voivoi vaan kun olisin vielä se langanlaiha otus joka olin muutama vuosi sitten, tämän kanssa voisi olla helpompaa...


Mitään vakituista kaveria tästä tuskin tulee, mutta laitan tämän varmasti aina kun tiedän joutuvani kävelemään enemmän tai haluan kävellä suoremmassa. Oikeasti sortsien lahkeen saa kyllä vedetyksi tuohon päälle... Sami kutsui minua pikku Robocopiksi. :)

Nyt saadaan olla pari päivää kotona, tarkoituksena on tehdä "paperitöitä" eli käsiohjelmia ym. Lauantaina sitten kuulemma pitää ottaa mukaan hyvät kengät ja kamera ja istua autoon kun haetaan - höm... :D

6 kommenttia:

  1. Mä ajattelin tässä yksi päivä, että siellä se Kaisa laittaa häitä eikä ehdi kirjoittamaan. Muistelin aivan, että ne on jo ensi vkl.

    Hääpaikka näyttää ihanalta!

    VastaaPoista
  2. Jippii. Olin jo epätoivoinen ja valmistelin tekstiä, että Kaisa kamoon hei, me täällä ollaan näppylöillä kohta, kun sinusta ei kuulu mitään. Monta päivää oltu eristyksissä, siis fundeeraa sitä!
    Juhannus meni, ajelu suuntatui ihan lähelle - niin oli meininki, mutta käytiin Österössä Maksamaalla, kaffet nautittiin meren rannalla. Mukava tie siellä saaristossa ja maisemat kauniita, monta paikkaa joissa voi topata piknikille.
    Sukulaisia trahteerattiin lauantaina, 2-vuotiaat kaksospojat mm..on ne vaan hauskat pojjaat ja kilttejä. Sunnuntai meni huilaten ja nyt onkin jo taas puoliviikko. Pieniä juhlia täälläkin valmistellaan, puolisko täyttää pyöreitä reilun kahden viikon kuluttua. Tänään alotin ompelurojektin, uutta pellavajakkua värkkään mustan liehukehelmaisen kolttuni kaveriksi. Ja leipoa tarttee ja siivota ja...kyllä se tästä hoituu, mähän oon tosi tehokas ja kätevä emäntä -hi,hi.
    Nauttikaatte valmisteluista ja lämpimästä. Tukijalka ei näytä mukavalta vaikka ei olis hellettäkään, toivottavasti on avuksi ja helpotukseksi kuitenkin.
    Laittele taas kuulumisia, jos vaan ehdit! Me ootellaan..Ainakin Tuula tekee niin

    VastaaPoista
  3. Hihi, kiva että odotetaan. :) Maanantai meni toipuessa tuosta juhannusviikonlopusta, enkä jaksanut edes ajatella että olisin käynyt kuvia läpi ja valinnut - ja tuntui tyhmältä kirjoittaa juhannuksesta ilman kuvia.

    Tuula, sylikummeillani on mökki Maksamaalla, kaunista seutua! Me tarjettiin tänä vuonna grillailla ulkona ihan rauhassa ilman villapaitaa...

    VastaaPoista
  4. Onpa kamalan näköinen laitos - miksei näistä apuvälineistä voi tehdä yhtään esteettisempiä. En enää tuon nähtyäni valita karmeista tukisukistanikaan. Toivottavasti se kuitenkin tekee tehtävänsä, jos ei muualla niin ainakin alttarilla.

    Häähuone on todella kaunis ja voin vain jo kuvitella, mikä se on koristeltuna ja katettuna. Ihanaa häidenalusviikkoa vai miksi tätä viikkoa pitäisi kutsua?

    VastaaPoista
  5. Tyrmäävän upea hääpaikka teillä!

    VastaaPoista
  6. Tyrmäävän upea hääpaikka teillä!

    VastaaPoista