Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

torstai 6. toukokuuta 2010

Totuutta ja tehtävää

Eilen työkaveri, joka on minun laillani määräaikainen ja yhtä lailla salaa toivonut, että osuisi valittavaksi johonkin vapautuvaan virkaan, oli saanut esimieheltä lähestulkoon suoran vastauksen: töitä ei ole ulkopuolisille. Tietysti liikelaitoksen yt-neuvottelut ovat kesken eikä voida varmaksi sanoa, onko sieltä tyrkyllä väkeä meille, mutta ilmeisesti siltä näyttää.

Hassulla tavalla asian ratkeaminen helpotti. Tulostin ja allekirjoitin koneella valmiina olevan anomuksen loppujen 20 + 11 lomapäivän pitämisestä, sillä haluan ne vapaana - mahdollisen työttömyyden iskiessä ylimääräisistä tuloista ei ole kuin haittaa. Jos anomus hyväksytään, jään lomalle puolitoista viikkoa ennen juhannusta ja palaan töihin frouvana elokuun alussa. Vähäinen lohtuhan sekin, sillä jos töitä elokuun alusta saisin, ensi vuonna ei todellakaan juhlittaisi täysillä lomilla.

Mutta kiitos häävalmistelukommenteista! Toistaiseksi viimeisin tuli Hiiruskalta, jonka kuvaus sulhasen lapsuudenaikaisen juttelu- ja vaakuntakasetin soittamisesta häissä oli loistava. Ensimmäinen ajatukseni oli deletoida kommentti, ettei isoveli näe sitä ja saa epätoivottuja ideoita - sitten muistin, että minun lapsuudenaikaiset nauhoituksenihan ovat täällä meillä - ja lopulta aloin miettiä, pitäisikö itse varastaa idea!

Sami tallensi muutama vuosi sitten vanhoja juttujani C-kasetilta cd-levylle antaakseen levyn äidilleni joululahjaksi. Kaseteilla oli mm. tekemäni "haastattelu" mummasta eli äidinäidistä, mutta myös "lastenohjelmaa". Pikkukakkosen ja lasten radio-ohjelmat tarkkaan kuunnelleena luin kasetilla "kuuntelijoiden kirjeitä" ja esitin laulutoiveita. En siis mitään oikeita lastenlauluja, vaan itse keksittyjä! Siinä kohdassa, jossa laulan kaikuvalla äänellä ja säveltä vakaasti improvisoiden: "Oi jospa voisin syödä jäätelöä niin paljon että vatsa halkeaa / mutta ei ole hyvä syödä niin paljon / sillä ei ole kiva olla vatsa haljenneena-a-a-a-a", Sami ilmeisesti putosi tuolilta.

Kaikesta huolimatta iloista puoliviikkoa!

5 kommenttia:

  1. Tulipahan mieleen kun ite pienenä lauloin kasetille Abbaa kovaa ja korkealta ja vähän sinnepäin -sanoilla, Dancing queen oli kappale. Isä sitten oli kai ottanut sen kasetin mukaansa kuivurille yöksi kun viljojen kuivumista vahtasi ja siinä yhteydessä naapurin pojat olivat kuulleet sen ja saihan siitä jonkin verran sitten kuulla. Voi että olin nolo. Ja radio-ohjelmista muistan kans kun veljeni teki jotain ja minuakin siihen sitten haastateltiin, jotain kumpi ja kampi -juttuja. Uuh. En muista oliko niihin aikoihin vai milloin kun päätin etten ikinä puhu enää mitään, kun mun ääni kuulostaa noin ihmeelliseltä. Joittenkin äänitysten aikaan kuitenkin.

    VastaaPoista
  2. Siis mä haluan ehdottomasti kuulla tuon!!! :D

    Niin ja eiku tsemppiä työnhakuun. Ja vaihtoehtoisesti lottokuponki vetämään.

    VastaaPoista
  3. Hei Kaisa, missä oot, täällä kaipailee Tuula!

    VastaaPoista
  4. Mä siis oikeesti nauroin tolle kasettijutulle ihan katketakseni! Oli niin hauska juttu.

    VastaaPoista
  5. Mä siis oikeesti nauroin tolle kasettijutulle ihan katketakseni! Oli niin hauska juttu.

    VastaaPoista