Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Kevättoiveita

Eilinen kotimatka töistä toi ihanan yllätyksen: osalta matkaa jalkakäytävät olivat sulaneet täysin. Pulputin kuin papupata Samille koko matkan, niin onnellinen tästä olin. Tosin mäki meidän pihaamme ja itse piha olivat aika ikävät - ja ovat yhä, vaikka huoltomies on niihin soraakin heitellyt. Tänään piti kenkiin kiinnittää kantapäänastat, ja nitä jalkoihin puhkuessani totesin menettäneeni viime kuukausina koko lailla luontaista notkeuttani (huomatkaa sarkasmi :).

Olen tuhat kertaa täälläkin varmaan maininnut, että OI-ihmisenä olen talvisin kuin vanki - tänä talvena tietysti vielä kirjaimellisesti. Kun kevät tulee, minun elämäni alkaa: pääsen liikkeelle koska tahdon ja miten tahdon, ja voin pukeutua niin kuin tahdon. Hyvästi mustat järkevät talvikengät! Vilkuilen jo eteisessä sillä silmällä aniliineja varsitennareitani... Muutenkin olen alkanut penkoa kaapista jo esille kevään värejä. Pinkkiä! Nyt pitää saada ylle pinkkiä! Ja kukkia! Oikein kunnon Emmerdale-kukkakuosia! Kun minulle töissä tuotiin tietoa 21.3. järjestettävästä laturetkestä, jotta tekisin lehti-ilmoituksen ja julisteen, kyselin epätoivoisena että ette kai te aio enää silloin hiihtää... Minua lohdutettiin, että se on aika suojainen reitti. :)

Ensi viikon olen lomalla, ja haaveilemme teiden sulavan niin, että oikeasti voisin lähteä Samin kanssa vaikka ruokakauppaan. Olen tosin varoittanut, että 4 kk jälkeen tulen siellä todennäköisesti hulluksi ja ostan kaiken mitä ei ole naulattu kiinni (myyvätköhän ne niitä hedelmäosaston muovisia koristeita??). Toisaalta haaveilen vähän vaateshoppailustakin - ei enää nettishoppailusta! Olisi niin ihanaa päästä välillä jonnekin muualle kuin töihin tai lääkäriin.

Sillä lääkäriin - tai paremminkin polille - menen taas puolentoista viikon kuluttua. Palattuani töihin tammikuun lopulla aloin nimittäin ihmetellä, kun en kuullut ihmisten puhetta. Ensin ajattelin, että syynä oli flunssa. Sitten ajattelin, että leikkaushöyryt vielä suhisivat korvissa. Mutta lopulta hyväksyin totuuden: OI:hin saattaa kuulua kuulon heikentyminen, ja ilmeisesti OI höökii nyt päälle oikein innokkaasti.

Neuvolan kuulontarkastuksen jälkeen soitin ajan korvalääkärille, joka onneksi ottaa vastaan Jalasjärvellä. Hän laittoi lähetteen Seinäjoelle, ja runsaan viikon päästä menen sovittamaan kuulolaitetta. Vika voitaisiin leikatakin, mutta kuten ortopedi, myös korvalääkäri on sitä mieltä, että paraskaan tekoapu ei korvaa Luojan luomaa. Niin että kokeillaan ainakin ensin, josko kuuloani voitaisiin parantaa koneellisesti. Erityisesti matalat äänet ovat kateissa - niin kateissa, että kun työssäni tapaan tällä viikolla joukon yrittäjiä yksitellen ja keskustelen heidän kanssaan kahden kesken siten, että välillämme on vain kirjoituspöytä, en tahtonut tänään kuulla miespuolisten henkilöiden puhetta. Tiedän, voisin pyytää puhumaan kovemmin, mutta yleensä ihmiset eivät osaa, ja on ikävää pyytää monta kertaa.

Kaaso lohdutti, että tämä kaikki on Samin kannalta vain hyvä: tuleva vaimo on perinpohjin katsastettu ja tarpeelliset varaosatkin vaihdettu. Totta, useimmat miehet joutuvat ottamaan sian säkissä, mutta Sami tietää takuulla mitä saa!

6 kommenttia:

  1. Voi hyvänen aika, on sinulla sana hallussa ja ystävilläsi kanssa. Olisi kiva olla kärpäsenä seuraamassa kauppakierrostasi. Terv. Lea P

    VastaaPoista
  2. Minuakin kevättäisi kovasti, katselin tänään nettikauppojen tarjontaa, jos alesta jotain..
    En ainakaan vielä. Ommellakin tekis mieli ja kankaita löytyy varastosta, mutta uusiakin tekis mieli.
    Nyt on vaan siskontyttären neuletunika kesken ja se pitäis valmistaa ennen uuteen ryhtymistä, vaikka uuden käsityön aloittaminen onkin niin ihanaa.
    Huumori on erinomainen lääke, mutta sitä ei tietysti voi määrätä huumorintajuttomille.
    Kuulin jutun (tosi-sellaisen)sukulaisen sukulaisista. Mies oli sanonut, että aina kun ollaan jonnekin lähdössä rouva huutelee..hei missä mun jalka on (ambutoitu), ja missä mun tissi (syöpä) on ja tukka? Hampaat on onneks vielä omat.
    Siinäkin huushollissa huolta ja murhetta on ollut riittämiin, mutta huumori vielä elää ja sen avulla eletään eteenpäin.
    Harrastetaan siis sitäkin ja elellään iloisesti päivä kerrallaan. terveisiä potkukelkkaretkeltä lähettää Tuula

    VastaaPoista
  3. Joo, ei ilman huumoria ihminen jaksa. :)

    Tuula, minä olen virkannut ihan hulluna sytomyssyjä viimeiset pari viikkoa. Niihin jää koukkuun, mutta kyllä taas välillä pitäisi jotain muutakin...

    VastaaPoista
  4. Hei kuulolaitteesta pakko sanoa varoituksen sana kun oma kumppani kärsii just jälkiseurauksista eli vaikka kuulolaite tehdään korvakäytävävaloksen perusteella, tsekkaa että se ei paina sisäkorvaan mistään kohdasta - mieheni sai siitä kolmoishermotulehduksen, joka vaati niin rankat kipulääkkeet että seurauksena oli suolitukos. Tarkemmas sovituksessa piti sisäputkea lyhentää puoli senttiä ja sen korvassa aika paljon. Muuten kuulolaite - sievä ja siro niin kuin ne nykyään ovat - paransi elämänlaatua valtavasti. Mieskin iloitsi uusista äänistä kuin pikkulapsi!

    VastaaPoista
  5. Silloinhan se vaiva yleensä iskee, kun ihminen on puolustuskyvyttömimmillään, mutta hyvä kun sentään on noita varaosia saatavilla.

    Meidän isäntä varmaan nauttisi kuulolaitteesta ja erityisesti sen laittamisesta taskuun, kuten appiukkonsa tekee. - Minä tässä yhtenä päivänä tulin moittineeksi miestä täydellisestä huumorintajun puutteesta ja se oli häntä nyppinyt ilmeisesti monta päivää, kun vihdoin eilen laukaisi jonkun oikein hyvän jutun ja kysyi perään, että vieläkös sanotaan huumorintajuttomaksi. Pitkästä aikaa nauroimme molemmat tosi makeasti. Nauruterapia teki hyvää.

    VastaaPoista
  6. Jos oikein ymmärsin, niin minulle olisi tulossa sovitukseen jonkinlainen "kevytmalli", jokin "sateenvarjo" pannaan korvaan - mutta kun ei ole kokemusta kuulolaitteista, en tiedä käsitinkö yhtään oikein. Eli mitään valoksia ei tehdä, vaan tuo on joku vehje joka voidaan kierrättää, jos se ei minulle sovikaan.

    VastaaPoista