Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Kaisa juoksi maratonin

Pohjanmaan murteessa on useita erittäin kuvaavia sanoja, joita mielelläni käytän. Niinpä totesin tänä aamuna olevani niin tankis, että terveenä ollessa moiseen kipuun ja kankeuteen olisi tarvittu maratonin juokseminen. Ilmeisesti toisen sauvan pois jättäminen ja töissä väkisinkin kertyneet lukuisat askeleet (jo toimistosta kahvihuoneeseen on pidempi matka kuin meillä kotona oikeastaan mihinkään, ja kävin siellä sekä aamu- että päiväkahvilla ja syömässä) tuntuvat lihaksissa.

Vaan emme valita! Tästä se kunto alkaa nousta. (Ja palaa vähän kaloreitakin... ;) Lisäksi on käsittämättömän ihanaa, kun toinen käsi on vapaa. Kun voi kantaa tavaroita. Kun saa itse kuljetettua täyttä kahvikuppia. Kyllä, olen kiitollinen ja onnellinen!

Rouva Hoon blogissa oli taannoin aivan mainio meemi, jota minäkin halusin kokeilla.

"Etsi digikuvistasi kuva tasan

*puolen vuoden takaa
*yhden vuoden takaa
*kahden vuoden takaa
*jos löytyy, niin myös kolmen vuoden takaa!"



En nyt yritäkään ihan päivälleen mitään kuvaa löytää, mutta jos edes kuukauden tarkkuudella. :) Siis ensin suunnilleen 23.7.2009... Ja aika lähelle päästiin, sillä 21.7. Sami otti tämän kuvan Ilkan muistomerkistä Ilmajoella:



Sitten suunnilleen 23.1.2009... Tämä olikin pahempi, sillä päiväysten mukaan meillä kuvattiin tammikuussa vain joulujuttuja loppiaisen tienoilla. Sallinette siis, että esittelen maiseman ikkunastamme helmikuulta 2009 - lunta on hippasen vähemmän kuin nyt!!




Sitten tammikuu 2008. Se oli niin juhlava kuukausi, että saatte kaksi kuvaa: ensin "huomisesta kaksi vuotta sitten" eli isäni 75-vuotispäivänä otetun kuvan hänen saamistaan kukkatervehdyksistä (vaikkei "mitään pidetty"), ja sen alla kuvan meidän kihlalahjoistamme, mehän kihlauduimme tapanina 2007.






Ja hännänhuippuna tammikuu 2007. Viksu lukija arvaa, ettei olla Suomessa. ;) Ensimmäisellä Kanarian-matkallani kuvasin kaiken muun ohessa näitä kukkia.




Mutta koska oli niin hirmu hauskaa katsella näitä kuvia, heitän teille kaksi bonuskuvaakin! 


Aina tammikuussa, kun Matkamessumainoksia ja -tarjouksia tunkee radiosta ja sähköpostista, tulee haikea olo. Kahtena vuonna vietin viisi ikimuistoista päivää Sodan ja rauhan tien osastolla Messukeskuksessa. Vuonna 2006 osastomme oli aika perinteinen...



...mutta edellisenä vuonna, tammikuussa 2005, revittelimme historian elävöittämisellä minkä ehdimme. Oli kokemus joutua tuossa asussa Loviisaa mainostavan karoliiniupseerin tarkastukseen - ainoa huomautus tuli siitä, että sotamies Kustaa Mikonpojalla oli rähinäremmin solki liian alhaalla tai jotain... "No, totta kai Pohjanmaan rykmentissä kaikki on jämptiä", totesi "upseeri". :) Oi niitä aikoja!


7 kommenttia:

  1. Sinähän toivut hurjaa vauhtia! Totta kai lihakset reagoivat, kun joutuvat hommiin. ;)

    Joku muu sai sairaslomalle vuoden jatkoa (kaikkivaltias Kela nipistää siitä kuitenkin vähintään kolmanneksen) eivätkä jalatkaan vielä ole lähelläkään priimaa. :(

    VastaaPoista
  2. Muutaman hetken kun selkänsä kääntää, niin tämähän on jo tehnyt vaikka mitä!
    Onneksi olkoon töihinpaluusta. Nyt pää sitten taitaa voida paremmin vaikka muuten onkin tankis. Kyllä ne lihakset siitä palautuu työelämää kestämään nopeasti.
    Toivottavasti saat nyt kunnollisen apuvälineen ulkonaliikkumiseen, kaatumista ei edes uskalla ajatella.
    Rukoillaan myös, että se loppukin murtumasta paranisi nopeasti ja sinä olisit entistä ehompi Kaisa :)

    VastaaPoista
  3. Heti,kun saat jättää kyynärsauvan pois, ala käydä vesijuoksemassa. Voimat palautuvat nopeasti, jo hyvä mieli siitä, että jaksoinpas, antaa potkua kuntoutumiseen. Terkuin, toinen luuleikkauksessa ollut!

    VastaaPoista
  4. Hienoa, olet päässyt takaisin töihin! Tosiaan ne lihakset vetristyvät pikkuhiljaa käyttäessä; ota kuitenkin rauhallisesti niin että totut kasvaneeseen liikunnan määrään. Ja nauti työhön paluusta!

    VastaaPoista
  5. Mukava on kuulla, että kohta sinä juokset! ;)

    Mainio meemi ja kivoja kuvasi siihen! Minäpä nappaan tämän mukaani ja teen lähipäivinä.

    VastaaPoista
  6. Ota nyt ihmeessä rauhallisesti, vaikka toisen sauvan saitkin jättää pois! Elimistö tarvitsee aikansa, että se tottuu. Mutta hyvä, että olet päässyt töihin takaisin.

    VastaaPoista