Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

100110

Hih, taas näitä "pakko blogata" -päivämääriä. :)

Koska tuumookseni ovat viime kuukausina olleet erinäisistä syistä yhtä vinkua ja valitusta, päätin tänään pyöreiden kymppien kunniaksi koota kasaan vähän positiivisia asioita. Siis viisi kuvaa ja kymmenen positiivista juttua elämässäni tällä hetkellä.


  • Kuuramaisemat ovat ihan mielettömät sisältäkin katsoen. Sami oli niin kiltti, että räpsi minulle ikkunasta kuvia. Sitäpaitsi sisään paistava aurinko lämmittää jo - kamala tammikuu on kohta puolivälissä, ja sitten voi jo melkein alkaa odottaa kevättä!
  • Minun tarvitsee niistää enää silloin tällöin - voin jo mennä toiseen huoneeseen ottamatta nenäliinaa mukaan - ja Sami ei ole yhtä kipeä kuin minä olin, vaikka flunssa iski häneenkin.
  • Vasen (murtunut) jalka kestää yhä enemmän varausta. Ihan tosissani pelkään, että joku kerta vielä nousen ja käyn huomaamatta, että kyynärsauvatkin pitäisi ottaa mukaan... ;) No, ei ehkä vielä, mutta luja usko on, että parin viikon päästä kontrollissa tohtori komentaisi minut töihin. Kaikki liikkuminen on muuttunut helpommaksi, pystyn tekemään pieniä hommia ja yöllä vaihtamaan asentoa melkein huomaamatta.
  • Tekemistäni myöhästyneistä opiskelutehtävistä oli yksi jo arvosteltu, pistemäärä kirvoitti tutorilta kommentin "hyvä!". Tosin se oli se helpompi tehtävä... :P
  • Kun sairasloman loppu ihan oikeasti alkaa lähestyä ja kunto samaa vauhtia parantua, tähän oleskeluun pystyy suhtautumaan positiivisemmin, lomamaisemmin. Lueskelen, neuloskelen, surffailen. Niin, ja erään tarinan ystäville tiedoksi, että olen vähän naputellut alkua neljänteen osaan - mutta siltikään en vielä lupaa mitään.
  • Minussa on aika paljon pohjalaisemäntää, jonka ainakin pitäisi siivota komerot jouluksi siltä varalta että joku tahtoo olla joulun komerossa - eli on ollut ihanaa huomata Tove Janssonin sanoin: "Kuta pienempi on itse, sitä suurempi joulu tulee." Toisin sanoen olen oppinut, että asioita ei pidä tehdä itseisarvoisesti, jos ei pysty tai jaksa tai halua. Meillä on vielä kuusi, kun eivät rampa ja flunssainen ole korjanneet sitä pois - ja entä sitten! Me molemmat pidämme kuusesta, illat sen valossa ovat ihania. Sitäpaitsi Nuutinpäivä on vasta keskiviikkona. :)
  • Töistä soiteltiin viikolla parikin puhelua, joissa kysyttiin, miten tämä ja tämä juttu tehdään ja koska sä tulet. Hassulla tavalla sitä on kolmen kuukauden aikana käpertynyt niin koloonsa, että nyt tuntuu tosi hyvältä, kun huomaa että tarvitaan ja kaivataan. Ennen leikkausta tällaiset puhelut melkein tuskastuttivat, kun tiesi, ettei paluusta ollut vielä toivoakaan.
  • Tänään on puoli vuotta erääseen juhlaan. Pitäisikö jo alkaa hössöttää, vai ehtiikö myöhemmin? :)
  • Aiemminkin osasin nauttia tavallisesta, rauhallisesta arjesta entisen ylivauhdikkaan elämän vastapainona, mutta tämän sairasloman jälkeen tiedän osaavani nauttia siitä entistä enemmän - kun ei kuulu mitään erityistä, kuuluu pelkästään hyvää!
  • Kun toisesta tykkää hetki hetkeltä yhä vaan enemmän, vaikka ollaan jo niin "vanha" pari..!
Täyden kympin sunnuntaita teille kaikille!

9 kommenttia:

  1. Tänään taitaa olla kiitollisen mielen päivä! Minä en huomannutkaan tuota päivämäärää ennenkuin sinulta tässä :)

    Ihanaa, että kuntoudut noin hyvin. Kyllä ne työt ja kevät kohta ovat ovella! Ihanan aurinkoisia kuvia on Sami saanut otettua!

    Siunausta päiviisi!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Kaisa ihanista kuurakuvista (Samille kuvaamisesta) ja positiivisuutta hehkuvasta postauksesta.
    Tarvitsin tätä!
    Kaikenlaisen harmauden keskeltä
    Heljä

    VastaaPoista
  3. Hei! Nyt täytyy ehdottomasti aloittaa hössöttämään! Puoli vuotta on on minimi hössötyksessä! Ja kun palaat töihin, niin et kuitenkaan ehdi niin paljon hössöttämään eli nyt tuumasta toimeen! Ja muista että muiden kanssa jaettu hössötysilo on kaksinkertainen ilo!

    VastaaPoista
  4. Tykkään kan tollasista päivämääristä, paljon positiivista löysit, hyvää parantelemista, kauniit talvimaisemat.

    VastaaPoista
  5. Eikös tuohon puolen vuoden päässä olevaan tapahtumaan sovi se sama Tove Janssonin lausahdus?

    VastaaPoista
  6. Näin mainio päivämäärä ja vasta tästä huomasin, tietysti 10 minsaa jo maanantain puolella. Täytyykin mennä äkkiä oman blogin puolelle.

    Kivoja kuulumisia ja ihania kuvia! Hyvä huomata, että "elämä on voittanut".

    Minä taisin olla niin vanha ja tohelo morsio, että en ymmärtänyt noista hössötyksistä mitään. Edellisellä kerralla se ei kai ollut vielä meillä päin tapanakaan eli mulla on morsiussaunat ja polttarit kokematta. Ja kokematta jäävätkin, kun yhteen ääneen päätettiin valita se kaava "kunnes kuolema jne". Hyvää tulevaa viikkoa!

    VastaaPoista
  7. Heh, tuohon puolen vuoden päästä olevaan liittyen: meillä ei valitettavasti ole aikomusta hössöttää yhtään. :) Kaikki tarpeellinen on jo varattu, kutsut lähetetään joskus, ja sitten vain odotellaan... Olen kai aika tylsä ihminen. Kun pitopalvelun emäntä selitti, että sitten tavataan tässä keväällä ja päätetään tarjoilut ja lautasliinojen värit, minä ihmettelin melkein ääneen, että miksi ne pitää erikseen päättää... :D

    VastaaPoista
  8. Päivämäärä on todellakin kiva; meillä on 6-vuotiskihlajaispäivä! Jopa muistettiin se tänä vuonna, kun viime vuonna muuttotohinoissa unohtui. Maisemat ovat kyllä hienoja, jopa täällä Suomen laitamilla.

    VastaaPoista
  9. Paljon mukavia juttuja ja ihania kuvia! Kipsin kanssa (kun jalassa ei mitään tuntemuksia) joskus nousin pystyyn ja huomasin että mulla on kipsi :D

    VastaaPoista