Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

maanantai 28. joulukuuta 2009

Kaisa käy koulua

Juu, uskokaa tai älkää! :)

Joskus syksyllä sain esimieheltä luvan osallistua Kunnallishallinnon perusteet -kurssille, johon sisältyy lähiopetusta Tampereella pari päivää marraskuussa ja pari päivää keväällä ja siinä välissä etätehtäviä. No, kurssin alkaessa minusta ei todellakaan ollut matkustamaan Tampereelle (sillä valitettavasti lähiopetusta ei annettu keskussairaalassa ;), joten otin järjestävään tahoon yhteyttä peruuttaakseni koko opiskelun.

Sieltä kuitenkin ehdotettiin, että jättäisin vain ensimmäisen lähijakson väliin ja tekisin tehtävät omien voimieni mukaan kotoa. Materiaalikin tuli postissa töihin, josta se kulkeutui minulle. Valitettavasti vain siinä vaiheessa olin henkisesti ja fyysisesti niin loppu, että opiskelu oli viimeinen asia, johon olisin jaksanut perehtyä. Työnsin kansion pöydän välikköön.

Tänään Samin lähdettyä töihin kaivoin vihdoin paperit esiin, ja kuluneen päivän aikana olen suorittanut ensimmäisen etätehtävän web-oppimisympäristön kautta. Tehtävä lähti matkaan melkein kuukauden myöhässä ja on todennäköisesti pitkälti päin honkia, mutta tehty on! Tutor tarkastaa sen ja palauttaa, jos on täydennettävää, joten mitään katastrofia ei synny vaikken ensi kerralla onnistuisikaan. Vielä toinen myöhästynyt tehtävä pitäisi jaksaa tehdä ja kysyä, onko tarpeen kirjoittaa myös marraskuulla annettu ennakkotehtävä, mutta niitä en toki yritäkään tänään.

Kovin väsy on, sen huomasin, kun yritin perehtyä kuntalakiin ja sen sovellutuksiin. Ajatus ei kulje ja haukionkala. Mutta mieli on iloinen, kun edes jotakin osaa ja jaksaa.

6 kommenttia:

  1. Hei Kaisa!
    Mukava kuulla, että laajennat reviiriäsi psyykkisesti, kun fyysinen reviiri on toistaiseksi rajoittunut.
    Joulun suurimmat pyhät ovat ohi ja kuluivat osaltani "sairaanhoitajana" ja kotiapulaisena. Ehkä ei kuitenkaan ollut hoitotyöni vika, että potilas joutui sairaalaan eilen. No äitiä hoitelin ja hän kuumeili jo aattoiltana, mutta monien asioiden summana ja omasta halustaan suostui vasta sunnuntaina lääkäriin ja sitten osastolle. Hoidossa on nyt, ammattilaisten.
    Mutta joulu oli oikein jouluinen, kirkkoonkin pääsin ja hautausmaalle, vain joulusauna jäi puuttumaan. Etukäteen marisin joulunvietosta, mutta nyt hävettää se valitus ja olen tyytyväinen joulumielestä, joka vallitsi.
    Oikein hyvää jatkoa joulunvietollesi ja reipasta mieltä, se auttaa toipumisessakin. terveisin Tuula
    ps. onko haava jo parempi?

    VastaaPoista
  2. Tuula, toivottavasti äitisi pian pääsee kotiin! Ymmärrän kyllä, että joulun haluaa olla omassa kodissa, vaikka sairaalassa pidettäisiin kuinka hyvänä. Mutta eikö ole jännä, että se joulu aina tulee, vaikka sen eteen ei jaksaisi eikä ehtisi niin paljon tehdä, ei oikein ajatuksissakaan valmistautua. Toivottavasti sait voimaa joulutunnelmasta!

    Kiitos kysymästä, haava on jo parempi - kotihoitotäti käski vain suihkutella ja seurailla. Muutenkin olo paranee päivä päivältä. Tänään olen unohtanut ottaa päiväkipulääkkeet - kepittelen kohta niitä ottamaan. Tarkoittaa sitä, että tämäkin yö menee Panadol-Burana-linjalla, ilman Panacodia. Hienoa!

    VastaaPoista
  3. Onnea opin tielle. Itsellä se todennäköisesti edessä JOS joskus palaan töihin kodin ulkopuolelle, mutta vuosien kuluttua vasta (toivottavasti). Nyt yritän pitää aivoja virkeinä opettelemalla valokuvauksen saloja ja Photoshoppia - olen vain niin huono lukemaan käyttöohjeita, yrityksen ja erehdyksen ja blogeista löytämien neuvojen kautta mieluummin. Kunnallishallintoa vaan ei taida sillä menetelmällä oppia...
    Hyvää toipumisviikkoa!
    toivottelee Heljä

    VastaaPoista
  4. Hannele mummu, tervetuloa meidän koululaisten joukkoon! :)

    Heljä, minä osasin käyttää PhotoShoppia vain vähän kun aloitin tässä työssäni, jossa sitä tarvitsee koko ajan - mutta yritys ja erehdys on hyvä menetelmä, joka päivä on oppinut uutta... :D Ja melkeinpä minä kunnallishallintoakin samalla menetelmällä opiskelen, mielenkiinnolla odotan tutorin kommentteja... :P

    VastaaPoista
  5. Hienoa! Melkein karehdin, itse aikuisopiskelin tranomitutkinnon ja BBA;n, v 98 valmistuin ja päivääkään en ole katunut. Pääaineenani henkilöstöhallinto. Monasti tieto lisää tuskaa, mutta ei haittaa. Jos sulla muisti pelaa (mulla ei, huokaus), niin anna palaa!!! Se lisää itsetuntoakin!

    VastaaPoista