Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Jalasjärvellä

En olekaan ennen ollut tk:n vuodeosastolla potilaana. Keski-ikä taisi
pudota 30 v. :-) Sain yhden hengen huoneen, kai varmistavat etten tuo
Tampereelta mitään pöpösiä. Viime yönä nukuin peräti aamuviiteen kuin
uppotukki, ja pätkittäin sen jälkeenkin - 2 kk stressi alkaa laueta.
Lounaalle kepittelin fysioterapeutin kanssa päiväsaliin, ja nyt olen
tööt ja kipeä - ei ole Kaisa ihan vielä titaani. ;-) Mutta koti näkyy
ikkunasta, Sami ja muut pääsevät kipaisemaan luokseni helposti, ja
lääkäri asetti tavoitteeksi "jouluksi kotiin". Ihme tapahtui
sittenkin! Ja Tuille erikoisterkut, kunhan tästä tokenen, niin
päästään vertaamaan leikkauskokemuksia ja nauloja! :-D

7 kommenttia:

  1. On tosiaan kokemus olla tk:n vuodeosastolla potilaana. Sain sen kokea viime kesänä. Leikkauksestasi on niin lyhyt aika, ettei ole ihme, ettet ole vielä titaania. Pyydä rohkeasti kipulääkettä, vain sinä itse tiedät olosi. Kipu voi tuntua myös vain sellaisena yleisenä huonona olona, jopa lievänä pahoinvointina. Nukahtamislääke illalla on myös kohdallaan, on tärkeää, että saat nukutuksi, kotona sitten varmaan jo nukuttaakin. Laittoivat sinut onneksi yksin, ettei tarvi mäkättävän dementikon kanssa asustaa. Toivotaan , että kuntosi kohoaa päivä päivältä. Terv. Raija

    VastaaPoista
  2. Ilmankos Kaisa-amarylliksessäni on jo pullea nuppu!
    Tuosta vuodeosaston iästä tuli mieleen kun olin Helsingissä Kirurgissa "joukko-osastolla" näin hoitajan tulevan ovesta. Yhtäkkiä näin hänen pysähtyvän harmistuneen näköisenä ja seuraavaksi häntä alkoi selkeästi nauratta. Syy iloonsa oli se, että hän oli tulossa luokseni, mutta oli unohtanut katsoa vuodepaikkani, mutta sitten huomasi että syntymävuoteni (61) oli sama kuin muiden potilaitten ikä...

    Nyt toipumista ja todella kampanja "Kaisa jouluksi kotiin" taitaa päätyä onnellisesti.
    Halaten, Heljä

    VastaaPoista
  3. Ihanaa Kaisa, toipumisesi etenee hienosti! Olet tämän joulun paras joululahja, Jeesuslapsen jälkeen!

    VastaaPoista
  4. Ja kotikin ihan ikkunan takana! Ihmeitä tapahtuu, kun jaksaa uskoa ihmeisiin. Lepäile ja ota kuitenkin vielä iisisti.

    VastaaPoista
  5. Aivan ihanaa kuulla että olet jo lähes kotisi ovella! Voi että, tuli oikein hyvä olo mullekin, niin iloisia uutisia :)

    VastaaPoista
  6. Kyllä sä titaania olet! Älä rehki liikaa, anna ajan parantaa osaltaan. Nyt luet kaikkia rästissä olevia kirjoja ja katot kaikki saippuaoopperatkin tai ainakin hyviä elokuvia! Isosti haleja ja voimia! Siunaavin ajatuksin!

    VastaaPoista