Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Enkelikuoron suojissa


Kuten näkyy, täällä Tuumooksissa laulaa kokonainen enkelikuoro. Lämmin kiitos blogimuistamisista Blogisiskolle, Tarjuskalle ja Nelmille! Aivan erikoisesti enkelit lämmittävät nyt siksi, että olen kovin huonosti jaksanut itse blogeja lukea, vaikka aikaa olisi ollut liikaakin. Jos olen niitä selaillut, kommentointini on ollut surkeaa. Tuntuukin hyvältä, kun minua tästä huolimatta muistetaan.

En jaa tätä (taaskaan) eteenpäin sääntöjen mukaan. Sen sijaan haluan lähettää enkelin kaikille teille, jotka olette niin monin eri tavoin halunneet minua tukea ja ilahduttaa kuluneiden kahden kuukauden aikana. Teistä jokainen on enkeli ja joulumielen tuoja!

****

Enkeleitä tarvitaan erityisesti huomenna, kun vihdoin ja viimein on se poliklinikkakäynti Tampereella. Viisastelin Samille, että vihdoin pääsemme Tampereelle asti, vaikka yösijan saanti on aina vain yhtä vaikeaa - mehän olemme yrittäneet kahdesti viettää viikonlopun vanhalla opiskelupaikkakunnallani, mutta aina onnistuneet pyrkimään sinne jonkin suurtapahtuman aikana, jolloin hotellit myyvät eioota tai ylihintaa.

Soitin aamulla polille ja kysyin, onko leikkausajasta mitään tietoa. Ei ole. Huomenna tehdään päätös. Juu, koneelta näkyy, että lähete on seilannut. Sitä tapahtuu. Ei, lääkäri ei voi tehdä mitään ennen kuin on lähete ja potilas. Huoh.

Ymmärrän tietysti, että protokolla pitää olla, jotta asiat pysyvät järjestyksessä. Mutta yleensä järjestelmä, joka ei tippaakaan jousta, ei ole toimiva. Kun moka kerran on täysin sairaalan, he voisivat ottaa vähän vastuuta. (En tosin tarkkaan enää tiedä, kenen se moka eniten on - Seinäjoenko, josta laitettiin lähete Merikannon nimellä tarkastamatta, että hän on lastenlääkäri enkä minä ole lapsi, vai sen henkilön, jonka Merikanto käski välittömästi laittaa lähetteeni aikuisten kirurgian polille mutta joka ei sitä tehnyt, vai aikuispuolen kirurgin, jolla oli jo lokakuun lopussa tieto tilanteestani ja röntgenkuvat, mutta joka ei alkanut edes ihmetellä, missä lähete viipyy.) Mielestäni ei olisi liikaa, jos korvaisivat tämän mahdollisimman nopealla hoitoonpääsyllä ja anteeksipyynnöllä.

En siis tiedä, tulenko huomenna takaisin kotiin vai saisinko peräti jäädä sairaalaan. Paaritaksin kuljettaja lupasi odotella rauhassa kunnes tilanne selviää. Sami lähtee mukaan avustajaksi kaikin tavoin. Mutta nyt minulla on vahva tunne siitä, että minua kannetaan. Eihän Jumalan varjelus ole ihmisen tuntemusten varassa, mutta olo on turvallisempi, kun sen tosiaan tuntee. Päivän Sanakin tuolla muistuttaa: Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.

Sitä vain tässä olen miettinyt, kun niin moni on ollut minuun yhteyksissä vastaavien kokemusten vuoksi, että olisiko tarpeen perustaa jokin potilaiden inhimillistä kohtelua puoltava järjestö, elin, joka taistelee silloin, kun potilas ei itse jaksa. Lakihan toki takaa potilaalle inhimillisen kohtelun, riittävän tiedonsaannin, potilaan toiveiden mukaisen hoidon - mutta kahden kuukauden aikana olen todennut, että se laki on monelle outo. Yhteydenotto potilasasiamieheen taas on monelle uupuneelle liian korkean kynnyksen takana.

Jos niin ihmeellisesti kävisi, että jäisin sairaalaan, bloggailen sieltä kuulumisia kännykän ja sähköpostin välityksellä. Älkää siis ihmetelkö, jos postauksen lopussa on se sama ritirimpsu kuin sähköpostissani.

8 kommenttia:

  1. Todella toivon koko sydämestäni että saisit jäädä heti sairaalaan leikkausta odottamaan. Minulla on huomenna soittoaika lääkärille, terapeutin kanssa tehtiin "taistelusuunnitelmaa" viime käynnillä ja hän käski korostaa kohtuutta ja kärsimystä ja sitä kautta pyrkiä saamaan mahdollisen leikkausajan pikaisesti.

    Voimia!

    VastaaPoista
  2. On onni "tuntea" sinut. Olet ajatuksissani usein. Huomenna varsinkin. Kuulethan suojelusenkelin siipien havinan täältäkin?
    Vointia, Lena

    VastaaPoista
  3. Me pyydämme Isältä sinulle parasta mahdollista hoitoa ja Hän on luvannut kuulla pyyntömme! Siunausta ja varjelusta huomiselle!

    VastaaPoista
  4. Onneksi sain juuri joulusiivoukset valmiiksi, että voin huomenna pitää sormia ja varpaita pystyssä jotta pääsisit nopsaan naulojenpoistoon.

    VastaaPoista
  5. Siunausta matkaanne! Pidä Sami matkassa, vaikka yrittäisivät estää - sellaistakin on tapahtunut.

    VastaaPoista
  6. Onnea matkaan! Seuraan tilannetta!

    VastaaPoista
  7. Siunattua matkaa...
    Minulla olisi maanantaina Tampereella työnohjaus. Oletkohan silloin vielä siellä. Täytyypä olla kuulolla.

    VastaaPoista
  8. Olet mielessäni, Kaisa.


    Rosina

    VastaaPoista