Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

maanantai 19. lokakuuta 2009

Viimeinen työpäivä vähään aikaan

Sairaalasta ei edelleenkään ole kuulunut mitään. Soitin keskukseen, kuulemma ortopedian hoidonvaraus vastaa arkisin klo 8-11. Täytynee siis soitella huomenna ja kysyä, onko mitään käsitystä, koska se "1-7 vrk:n sisällä tuleva kutsu" olisi tulossa.

Huomenna en silti enää mene töihin. Sijaiseni on paikalla, ja tämä liikkuminen on jo vähän hankalaa. Tänään Johannan kanssa yritin käydä läpi kaiken sen, mitä olen runsaassa vuodessa työstäni oppinut - huh. Onneksi PhotoShopit ja muut perusjutut ovat hänellä huomattavasti paremmin hanskassa kuin minulla.

Oli jotenkin epätodellinen olo koko päivän, ja haikealta tuntui astua äsken ovesta koleaan syyssäähän. Ei ole harmainta aavistusta siitä, koska edes pääsen hoitoon, saati koska pääsen takaisin töihin.

Saa jättää lohduttavia kommentteja.

15 kommenttia:

  1. Elämä on joskus epistä ja epävarmuus ei niin mukavaa, lohduttaa kokemuksensyvärintaääni. Ei muuta kuin tsemppiä ja lohtuhali! Kyllä se siitä :)

    VastaaPoista
  2. Kotiladosta tänne päädyin ja OI on mulle aivan uusi asia (wikipediaakin luin) - Lohduttaa en osaa muilla tavoilla kuin aikaisempien postauksien kommentoijat ovat jo tehneet, jotenpa täältä tulee iiiiiisoooooo halaus !!

    VastaaPoista
  3. Hyvä, että sait työasiat mallilleen ja maltoit jäädä sairauslomalle. Tarvitset nyt lepoa, toivut paremmin leikkauksestakin, kun et ole väsyksissä. Ja kepeillä liikkuminen rasittaa. Nyt, Kaisa, tee elämästäsi mahdollisimman mukavaa ja unohda työasiat joksikin aikaa! Soittele tiuhaan ja kysele sitä leikkausaikaa, jos ei ala selvitä piakkoin. Joskus sairaaloissa tuo ajanlasku on valitettavasti vähän erilaista kuin meillä tavallisilla ihmisillä. Kyseleminen takaa ainakin sen, ettei asia jää niin sanotusti laavin rakoon.

    Halit vielä sinulle! :)

    VastaaPoista
  4. Matleena jo kirjoitti sen mitä minä ajattelin: tee elämästäsi mahdollisimman mukavaa. Nauti siitä, ettei kylmään ulkoilmaan tarvitse lähteä. Ota hyvä kirja ja hyvää syötävää. Epävarmuus on inhottavaa, mutta kyllä kaikki menee varmasti hyvin!

    VastaaPoista
  5. Odottaminen on aina inhottavaa, varsinkin odottaminen epätietoisuudessa. Onneksi sinulla pää ja kädet toimivat, ja lankaakin löytyy ;)

    VastaaPoista
  6. Kaikki varpaat ja sormet pystyssä - täällä!
    Muista vain soitella sinne osastolle ahkerasti, etteivät vain unohda sinua tai kadota papereitasi.
    Ajattele mikä hurja joukko meitä täällä "ruudun takana" tsemppaa ja lähettää voimia sinulle, eikö tunnukin lämpöä kehossa, se tulee meiltä kaikilta.
    Kuinka kauan uskot toipumisen kestävän? Minulla ei ole hajuakaan siittä miten suuresta operaatiosta on kysymys, tilanne kuitenkin kuullostaa lähes kestämättömältä.
    Malttamattomana odottelen kuulumisiasi joka päivä.. täällä Tuula

    VastaaPoista
  7. Halit minultakin. Odottaminen on tosiaan kenkkua. Minun neuvoni on, että älä mielellään rasita liikaa päätäsi, vaan lepuuta aivojasikin. Ehkä voisit huvittaa itseäsi oikein ihanilla hömppäkirjoilla tai kunnon saippuasarjoilla ja muutamalla suklaapalalla? Sukankudin voisi myös tulla kysymykseen. - Muistathan sitten ottaa sairaalassa puheeksi pysäköintilupa-asian? Nyt jos koskaan olet sen väärtti.

    VastaaPoista
  8. Aikoinaan appiukko sai kiireellisen lähetteen eli 1-7 päivän sisällä tulee kutsu. Joo, se tuli kahden viikon kuluttua.
    Toivon, että sinun odotuksesi (siis kutsun odotus) ja operaatio menee hyvin. Oikein iso lohtuhali!

    VastaaPoista
  9. Yhdyn edellisiin kommentoijiin. Koita nyt vaan unohtaa työasiat, kyllä ne hoituu siellä ja ainahan sut saa puhelimitse kiinni jos on tarvetta.

    Nyt voitkin hyvillä mielin tehdä kaikkea, mistä nautit neuloa/kutoa, sisustaa nukkekotia yms.

    Tsemppiä Kaisan syksyyn täältä Lännestä.

    VastaaPoista
  10. Voimia Kaisa! Tämä pakkorauhoittuminen taitaa kuitenkin olla sinulle hyväksi; viime ajat ovat olleet kovin vauhdikkaita. Lepäile mukavasti minkä voit, ajattele iloisia ajatuksia ja paijjaa kauniita lankoja. :o) Täällä ollaan hengessä mukana!

    VastaaPoista
  11. Iso halaus ja rutistus täältäkin!! Tsemppiä Kaisa! Lue, neulo ja tee kaikkea sellaista, millä saat kerättyä voimia!!

    (Mä oon vaan ollut poissa koneelta enkä mitään mistään tiennyt :/.)

    VastaaPoista
  12. No höpsö, on jo aikakin jäädä kotiin! Katkennut ydinnaula hilluu omia aikojaan jalassa ja sinä yrität vielä siellä kipitellä...
    Otat käsityöt esiin, tuijotat telkkaria, surffaat netissä ja teet kaikkea mukavaa joka vie ajatukset pois töistä ja tulevasta leikkauksesta. Taivaan Isä pitää huolta sinusta nytkin, annat asioiden mennä niinkuin niiden on tarkoitus ja niin se hoituu!
    Tuliko vähän käskytyspitoinen viesti ;)

    VastaaPoista
  13. Se pysäköintiasia tuli minunkin mieleeni. Muista ottaa puheeksi.

    Ja muuten: koetan täältä lähettää voimia ja jaksamista telepatian avulla.

    VastaaPoista