Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

torstai 27. elokuuta 2009

Margariinitehtaan apumiehen sijainen...

...vai mikä se Aku Ankan ammatti nyt oli... :)

Vähän Akuksi olen tuntenut itseni, kun minua on viime aikoina sisäänajettu aivan uuteen maailmaan: kunnan vaihteenhoitajan tuuraajaksi. On hänellä toki tuuraajia jo ennestään, mutta joskus lomat osuvat päällekkäin, eikä jäljelle jäänyt sijainen pääsisi syömään eikä kahville ilman hätäapua. Minun opettamistani alalle on suunniteltu jo aiemminkin, mutta onneksi se toteutui vasta nyt, kun olen oppinut tuntemaan edes osan kunnan väestä ja tiedän, ketä kysytään.

Ensimmäisellä kerralla vain istuin Liisan vieressä ja katselin. Tai paremminkin tuijotin. Miten joku ihminen voi muistaa kaikkien alanumerot ulkoa ja tanssittaa käsiään sellaista vauhtia laitteen yllä laittaessaan kansalaisopiston ilmoittautumiseen pyrkiviä jonoon ja hyppiessään numeroiden välillä tarkkailemassa, vapautuisiko jokin linja. Paniikki hiipi mieleen enkä uskaltanut edes yrittää itse vastata puhelimeen!

Onneksi hidas järjenjuoksuni on muutaman nukutun yön jälkeen alkanut vähitellen käsitellä ainakin perusasioita. Osaan vastata, kääntää puhelun, tarkistaa onko kysytty henkilö paikalla (kunhan vain löytäisin ne alanumerot listasta - ulkoa oppimisesta ei voi edes haaveilla...), laittaa soittajan jonoon. Ja ainakin yritän olla ystävällinen ja avulias ja ongelmatapauksissa sanon suoraan olevani lomittajan lomittaja (no, tätä sanavalintaa käytin vain sisäpuhelussa, "oikeille" asiakkaille ilmaisen sen fiinimmin :).

Vaihde on jännittävä paikka. Se on jollekin ensimmäinen kontakti kuntaan, sieltä kysytään mitä merkillisimpiä asioita. Itsekin soitan firman tms. vaihteeseen, jos en oikein tiedä, kuka talossa hoitaisi juuri minun asiaani. Vaihteenhoitajan täytyy rekisteröidä kaikkien tulemiset ja menemiset: ihminen on voinut aamulla leimata itsensä paikalla olevaksi, mutta on sitten mennytkin kahville, ja puhelin soi tyhjässä huoneessa. Aplodit kaikille vaihteenhoitajille!

Opissa ja varsinaisena tuuraajana ollessa olen naureskellut työkaverien kommenteille. Yhdeltä lipsahti "ai, sä olet siellä kasvatettavana" (myönnän, että nenänpääni yltää juuri ja juuri palvelutiskin tasalle!), toinen havaitsi, että minut on "laitettu" neuvontaan. Valitin, että he saavat sen kuulostamaan rangaistuslaitokselta! Skarppinahan paikalla pitää olla, vaikka välillä tulee pitkiä hiljaisiakin hetkiä, mutta en minä hommaa moiti. On aina mukavaa tällä iällä oppia uusia asioita ja voittaa itsensä.

9 kommenttia:

  1. Olin opiskeluajan töissä Kupittaan Citymarketissa ja me hoidettiin neuvonnassa muiden töiden ohessa puhelinkeskus - kyllä ne numerot oppii ulkoa! Oppii niin hyvin, että yhä näin 12 vuoden jälkeen muistaa ;)

    VastaaPoista
  2. Hah, liian vastuullinen duuni sulle...

    VastaaPoista
  3. Ootkos Anonyymi koskaan kokeillut? Olen kerran erinäisistä syistä joutunut hetkeksi tuuraamaan puhelinvaihdetta. Sen jälkeen olen kyllä nostanut ammattikunnalle pipoa.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi se täälä vaan heittelöö melekoosen rohkeeta kommenttia. Kaikesta huamaa, jotta et tunne sen paremmin Kaisaa kun sen tekemiä töitäkää.
    Mee kuule ittehes ja tuumaa vähä.

    VastaaPoista
  5. No jos lehti-ilmoitukseenkaan ei osaa laittaa oikein sitä ainoaa päiväystä, mikä pitäs!!! Osaako vastata edes puhelimeen XD

    VastaaPoista
  6. Anonyymi tuntuu kommenteistaan päätellen olevan yläasteikäinen, ainakin henkisesti.

    Huvinsa kullakin! ;-)

    VastaaPoista
  7. Hoitelin lukiolaisena yhden kesän keskisuuren tekstiilitehtaan keskusta. Se oli aikaa, jolloin kännyköitä ei tunnettu ja herroja sai epätoivoisesti metsästää ympäri tehdasaluetta. Se oli kamalaa!

    VastaaPoista
  8. Vaikka sitten anonyymi kolmosena. Kyllä se keskuksenhoitajan tehtävä on äärettömän vastuullinen asia.
    Kun esim. yhteydet lääkäriin tai poliisiin sitä kautta saattavat mennä. Ja hädässä oleva ensimmäiselle puhuu.

    VastaaPoista
  9. Itse en ole vaihteeseen koskaan joutunut, mutta useasti sivusta seurannut seurakuntayhtymämme vaihteen hoitajia. Kyllä hyvin nöyräksi vetää.. moni sanoo, ettei oma työni ole helppoa, mutta ei kyllä sekään! Monet jutut ehkä menevät yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta tekevälle sattuu.. =) Ja se mitä olen blogiasi seurannut antaa sellaisen kuvan, ettet ihan helposti lannistu. =) Ja koskaanhan ei tiedä, milloin tostakin taidosta on todellista hyötyä. Tsemppiä vain uuteen aluevaltaukseen!

    VastaaPoista