Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

lauantai 15. elokuuta 2009

Jalasjärven markkinoilla

Edittiä lopussa.

Heräsin tänään itsekseni normaaliin työaamuaikaan 6.45, olin suhteellisen pirteä mutta jäin vielä sänkyyn, nukahdin uudelleen ja heräsin 8.30 kellonsoittoon umpiuupuneena. Sitä se on...

Ennen kymmentä pitäisi olla markkinapaikalla laittamassa pöytää kuntoon. Myymme Wilhola-juhlakirjaa ja jaamme esitettä, jossa kerrotaan sekä tämän syksyn 100-vuotistapahtumista että nuorten toiminnasta yleensä. Kotiinpääsyajasta ei ole tietoa.

Kaiken huipuksi olin laittanut lehti-ilmoitukseen väärän päivämäärän - kunta myy sen mukaan kirjaa "Aukusti-markkinoilla 16.8.". Huoh. No, luotamme siihen, että kun markkinat ovat vain tänään, ei kukaan enää huomenna mene kuuhoilemaan "possukoulun" nurkille kirjan toivossa, vaan ostaa sen kiltisti muista myyntipisteistä. :)

Onneksi en ole ainoa, joka tekee virheitä. Nettisivu väitti markkinoiden olevan käynnissä klo 12-18, mikä olisi ollut vähän inhimillisempää. Lehti-ilmoitus kuitenkin palautti meidät torstaina maan pinnalle: 10-18. Nyt aika on korjattu näköjään myös nettiin. Lisäksi lehtipuhvissa selitettiin, että markkinoilla on myös vanhojen koulutavaroiden huutokauppa - joka oli viikko sitten. Niin että ihmisiä olemme kaikki...

Illalla aiomme kuitenkin jaksaa JAKKin illanviettoon ja Aukustiin edes piipahtamaan, kun kerran kutsuttiin. Mutta arvatkaa olenko iloinen, kun laitoin oman jaksamisen etusijalle ja jätin Friikoolin väliin!

Nukkekodin kanssa olen puuhastellut iltaisin, muistakaahan siitä kiinnostuneet klikata tuota nukkekotinappia tuolla sivupalkissa, mikäli ette muuten Kerällä käy.


Edit-täti kertoo, että menomme markkinoille oli varsin riemukas. Oli pakko ottaa auto, koska sinne oli lastattu kirjalaatikko ja muu tarvittava. Ihmettelin muutaman sadan metrin ajomatkalla pikku fiestan kummallista surinaa ja kolinaa. Sami alkoi pelätä pahinta, ja parkkipaikalla se selvisi: ilmat pois vasemmasta eturenkaasta.

Emme tiedä, olenko eilisellä kauppareissulla ajanut naulaan - en tietääkseni - vai onko joku AukustiRockin varjolla yössä hiippaillut käynyt avaamassa suojaisan sisäpihan ainokaisen auton ilmaventtiilin. Mutta pakko oli ajaa vielä kotiinkin, Sami tahtoo vaihtaa renkaan rauhassa eikä sumppuisella parkkipaikalla tod näk useiden kiinnostuneiden läsnäollessa.

Istuin sitten markkinoilla suorassa auringonpaahteessa 5 h, onneksi välillä meni vähän pilveen ja onneksi suurimman osan aikaa minulla oli kaveri. Joka tapauksessa kaula punottaa kauniisti... Väkeä oli liikkeellä valtavasti, mutta sitä en tiedä, kävikö kauppa - jotenkin tuntui, että katseltiin vain. Lopun omalla kierroksella löytyi mukaan vain lakua ja divarikirjoja.

Kotiin päästyäni kävelin suoraan sänkyyn ja nukuin 3 h. Nyt ruvetaan vähitellen valmistautumaan iltapippaloihin - jos jaksetaan...

2 kommenttia:

  1. Auto on totta tosiaan murheenkryyni toisinaan. Olin lähdössä loman lopulla Lapualle noin viikoksi. Reissu kutistui lopulta muutamaan päivään, koska matkalla kohti kotiseutuja autoni takapäästä alkoi aina ylämäissä kuului voimakasta ulvontaa. Toisen takapyörän laakerihan se siellä veteli viimeisiään. Aika kurja tunne, kun olin vielä yksin reissussa, kun ukkokulta oli jo töissä. Ei auttanut kuin kääntyä takaisin, viedä auto korjaamolle ja odottaa. Onneksi ehdin vielä muutaman päivän reissulle ennen töiden alkua.

    EL

    p.s. Nukkekotiprojektisi on aivan ihana!

    VastaaPoista
  2. vaikeeta laittaa ilmoitukseen oikea päiväys, ainoa asia siinä muistettavana :D

    nettiähän onneksi saa päivitettyä onlinena vaikka puolen sekunnin välein...

    ehkä ne pian tajuavat vähentää vastuuta, jos ei vaan oo vastuunottokykyä...

    VastaaPoista