Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

torstai 12. maaliskuuta 2009

Sotisovassa

Eilisestä postauksesta jäivät pois nämä. Olihan se metkaa kun näki esitteissä oman kuvansa - nämä lähtivät mukaan Etelä-Pohjanmaan Matkailun pöydästä. Töissä totesin, että mainitsevathan miehet CV:ssään sotilasarvonsa, miksen minä sitten esittelisi omaa armeijakuvaani... Klikkaa isommaksi! :)

(Työkaveri totesi, että olen ollut silloin aika paljon hoikemmassa kunnossa. Hm, tuli mieleen se paukahros, jottei kaikkia tarttisi sanua minkä tiätää... ;)

Niille tiedoksi, jotka eivät ymmärrä miksi olen kekkaloinut ympäri vuoden 1714 Pohjanmaan rykmentin univormussa tai 1700-luvun naisen asussa: työskentelin muutama vuosi sitten EU-rahoitteisessa historiamatkailuhankkeessa, joka rakensi Sodan ja rauhan tien historiamatkailureittiä. Rooliasuja tarvittiin sekä livemarkkinointiin että kuviin.

Nykyään Sodan ja rauhan tietä pyöritetään Tarinamatkat Oy:n voimin. Yhtiö syntyi hankkeen piirissä ja toteuttaa rooliopastuksia, kirjoitustöitä (mm. minä olen laskuttanut viime vuosien historioitani sen kautta), käännöksiä - lähes mitä tahansa kulttuuriin ja historiaan kuuluvaa.

Olen avautunut aika tehokkaasti aiemmin matkailuhankkeen vastoinkäymisistä. Myöskään kaikki yrittäjät eivät ottaneet ideaa Pohjanmaan värikkään historian hyödyntämisestä täysin omakseen. Siksi olenkin iloinen, että historiallisia opastuksia nyt toteutetaan. Toivottavasti niille löytyy tilaajia! (Mistä tuleekin mieleeni, että tarttis päivittää noita Sodan ja rauhan tien nettisivuja - se kun on minun hommaani...)

Tähän mitenkään liittymättä vinkkaan Blogisiskon tämänpäiväiseen postaukseen, jossa hän kertoo Amerikasta levinneestä "kiroilulakosta". Mainio idea! Totta on, että runsaasti ja ilman "pätevää" syytä kiroileva ihminen antaa kyllä itsestään tietynlaisen kuvan...

4 kommenttia:

  1. Iltainen tervehdys,
    Lisäsin itseni lukijaksesi, toivottavasti ok. Mun historiahanke josta meilasin yhä ajatuksen tasolla (oma paikkakuntani Suomeksi...) Wikipediastakaan ei löydy.
    Mukavaa viikonloppua ja perjantaita, pysyköön pöpöt poissa!

    VastaaPoista
  2. tulipa kaunista suomenkieltä... ehkä kuitenkin saat selvän.

    VastaaPoista
  3. Hieno sopilaspuku on sinulla ollut! ;)

    Tuo kiroilulakko on hyvä idea, vielä parempi, jos se johtaisi pysyvämpäänkin kiroilemattomuuteen kuin vain lakkoon. Taidanpa ottaa tämän esille omassakin blogissa, jos sallit.

    VastaaPoista