Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Keväinen tiistai

Olin viime viikolla yhtenä iltana vähä köppääsellä tuulella. Ja milläs nainen itseään hellii muuten kuin pikku shoppailulla...


Rannekoru oli tarjouksessa, korvakoruihin ihastuin. Maatuskoita on ties kuinka monta väriä, päädyin vihreään. Pupu ja porkkana ovat samaa sarjaa eri korviin - pupu parka, joka ei pääse porkkanaan käsiksi! Ja kissakorut muistuttavat epäilyttävästi meidän pikku Misseä (pehmokissa, jonka Sami minulle joskus osti, ja joka seikkailee tarinoissamme ja myös täällä). Korut tulivat jokainen omassa pikku samettipussissaan, hauskaa!

Olen tämän päivän koettanut murteellistaa näytelmärepliikkejä. Päädyimme siihen, että minä käännän ja joku alkuasukas tarkistaa. Ihme juttu: tähän asti tuo näytelmä on luistanut kuin täi tervassa, mutta heti kun aloin kirjoittaa henkilöitten suuhun murretta, tarina lähti lentoon! Kai sitten on vain niin paljon luontevampaa kirjoittaa paikallista tarinaa (lähes) paikallisella kielellä kuin kirjakielellä.

Tänään kuoro. Pelkään miten kurkkuni kestää, se ei ole ihan vielä toipunut sunnuntaista...

Aurinko paistaa! Ja vaikka on pakkasta, niin ei ole jäätä. Ja Sami on saanut pöytäkoneeni taas toimimaan. Paljon hyviä asioita.

6 kommenttia:

  1. Ihania, ja jotenkin aivan sun näköösiä koruja! Saat kyllä töis mulle paljastaa, jotta mihinä liävitit pahaa oluas.

    Toivotahan, jotta pystyt seurustelemahan Friikoolin kans täysin palkehin.

    VastaaPoista
  2. aika lapsellisia tuon ikäiselle?

    VastaaPoista
  3. Vaiskai ja SatuH, kiitos! :)

    Anonyymi, jotkut meistä eivät ota elämää liian tosissaan... :)

    VastaaPoista
  4. Ei se tarkoita vakavissaan ottamista, jos ei pukeudu vaatteisiin ja koruihin, joita käytti lapsena..

    VastaaPoista
  5. Anonyymi kulta, mä olin 30 vuotta kun laitoin elämäni ensimmäiset reiät korviin!! :D Ja minusta on kiva piristää tylsää arkea mukavilla jutuilla. Jos ne ovat jonkun mielestä lapsellisia, niin en voi sille mitään...

    VastaaPoista