Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Ankea päivä kääntyi mukavaksi

Tänään töissä meno oli sellaista, että valitin tuntevani itseni kuningatar anti-Midakseksi: mihin koskinki, se muuttui romuraudaksi. Eli yksinkertaisinkin tehtävä tuotti lähes ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

Lisäksi auto ei ollutkaan lämmennyt ruokatunniksi, jolloin oli aikomus siirtää se kunnantalolle ja "letkuruokkia" vielä siellä ja sitten lähteä Vaiskain kanssa neuletapaamiseen. Lämmitystolppamme on aina persoonallinen, mutta ensimmäisen kerran se jätti auton kokonaan kylmäksi. (Ovetkin ovat niin umpijäässä, ettei niitä avattu edes Samin voimin.)

Onneksi Vaiskain Helmut oli palveluvalmis ja hurrutti meidät turvallisesti Seinäjoelle ja takaisin. Ja onneksi neule-, nauru- ja leivosterapia auttoi, jälleen kerran. Tosin niskat menivät tiukkaa käsialaani vetoisessa kahvilassa neuloessa täysin jumiin, mutta hauskaa oli!

Samilla on tänään syntymäpäivä, mutta urhea päivänsankari antoi "luvan" lähteä neuletapaamiseen, pienimuotoista juhlintaa kun on tiedossa sitten viikonloppuna. Palkkioksi ostin Enkelin eväspussin tyhjäksi Aasia-mausteesta ja Herkkukontin lähes tyhjäksi leivonnaisista (tosin sylillinen leivoksia lähtee huomenna töihin, olen saanut niin paljon tarjoilua siellä että on välillä minunkin vuoroni).

Tiesittekö, että päivän pituus näillä leveyksillä on jo 9 h 10 min??

3 kommenttia:

  1. Onnea vaan siipallesi!
    Minulla vielä pari päivää töitä ja sitten hiihtolomalle viikoksi, jee!
    Ihanaa kun päivä on pidentynyt niin aamusta kuin illastakin.

    VastaaPoista
  2. Vaiskain Hlemut United on kovas lyännis, se jaksaa viälä tuas iäs pakkaasillakin. Mulla on useen sellaasia päisiä, jos kynä putuaa aamulla laattialle töis, niin koko helv.loppupäivän noukin yhtä sun toista ylähän. Ei siinä mitään, mutta ku katkennu jalka ei tahdo muistaa, mitä on kyykkyminen, kumarru siinä sitten ihimisten aikana muka notkiasti,ku sormenpäät ei oo koskaan pikkulikkanakaan ylettyny laattialle koulujumpas. Suaristan jalkaani taaksepäin, ja varmaan muistutan jotakin oristelevaa elukkaa siinä, ku yritän muina miehinä noukkia sormihini puronnehet tavarat.
    Lämmitystolopalla saatto olla huano päivä vaan tai pää kipiä.

    VastaaPoista
  3. Samilla on samana päivänä synttärit kuin mun äireellä. Hieno päivä, hienoja ihmisiä!

    VastaaPoista