Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

perjantai 2. tammikuuta 2009

Vuosi vanha vaipui hautaan

Meillähän on Samin kanssa ollut töitä nämä ensimmäiset välipäivät. Minä olin ajatellut, että lähden keskiviikkona töistä ruokatunnin aikaan, kun kerran tunteja on sisällä ja kunnantalolla hiljaista. Kävi sitten niin, etten lähtenyt - ensinnäkin Samilla riitti työtä iltapäivään asti, ja toiseksi kuulin, että me pääsemme kolmelta ihan ilman "omia tunteja". No, niin pääsi lopulta Samikin. Puoli neljän jälkeen siis suuntasimme fiestulin nokan kohti Lapuaa.

Kova tuuli teki ajamisen kamalaksi. Varsinkin metsikön jälkeen aavalla se sieppasi autoon kiinni, ja sain pitää ratista välillä koko voimallani, että olisi pysytty tiellä. Lapualle päästyä olo olikin kuin selkäänsä saaneella - minkä lisäksi oli nälkä, kun en ollut käynyt lainkaan syömässä kuvitellessani koko ajan, että pian minä lähden kotiin!

Ensimmäinen pysähdys oli vanhempieni luona, ja äidin tarjoama glögi, torttu ja pipari alkoivat palauttaa niin henkisen kuin fyysisenkin tasapainon. Seuraavaksi äiti kyytiin ja kohti lapsuudenkotiani Härkäjyrää. Isä ei jaksanut lähteä.

Käly ja isoveli olivat kattaneet pohjalaistupaan pietarilaisen pitopöydän...


Aloitettiin borshilla ja smetanalla. Ruuan herkullisuudesta kertoo se, etten tämän jälkeen muistanut kuvia ottaa - mutta vasemmalla ruskeassa astiassa on pääruoka eli lohta ja vihanneksia, ja lisukkeena oli maanmainiota salaattia!


Olimme ruuan jälkeen katsomassa tietokoneelta valokuvia, kun aloimme ihmetellä, mikä paukkuu. Kattohan se. Tuuli oli yltynyt "hirmumyrskyksi", ja luntakin tuli taivaan täydeltä. Sami yritti kuvata tuiskua, tässä se ehkä näkyy parhaiten. (Sydämet heijastuvat ulko-oveen tuulikaapin ovesta.)


Vaan meilläpä oli lämmintä ja mukavaa ja seuraavaksi juotiin kahvia...


Sitten isoveli vei äidin kotiin ja me aloimme penkoa entisessä huoneessani olevaa omaisuuttani - siitä myöhemmin.


Yhdeltätoista isoveli ja käly lähtivät kirkkoon, me laiskat jäimme kotiin - paikallisradio oli kyllä auki ja saarna kuului, vaikka olinkin nukahtaa tuvan puusohvalle sen aikana... Puoliltaöin kurkimme keskustasta kajastavaa ilotulitusta.

Kirkkoväen palattua juotiin shampanjaa ja syötiin kaalipiirakkaa. Sitten isoveli laittoi aitoon levysoittimeen ihan aidon LP-levyn. On se niin, että cd-levyn steriiliys ei pärjää aidolle asialle. Oli niin aito, että me kaksi täysin tanssitaidotonta pyörähtelimme tuvan lattialla - huomatkaa ehdottoman väärät asentomme! :D



"Poski poskea vasten..." :D

Vaikka hedelmistä saatiin lisäenergiaa, väsy vei meidät vanhat kohtuuaikaisin nukkumaan.

Uudenvuodenpäivänä herättiin hitaasti. Sitten lastattiin auto ja startattiin äidin ja isän luo. Juotiin kahvia, syötiin ruokaa, oleiltiin. Piipahdimme vielä äidin kanssa tätilässä, jossa oli vastaanotto koko päivän.

Oli meille ihan sopivan vauhdikas uusi vuosi! Onneksi perjantaina on meillä molemmilla loma, minulla myös maanantaina. Ihana saada nyt vain olla...

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, olet antanut taas tukkasi kasvaa. Muistan vieläkin Sinun pitkät ja kauniit hiuksesi ja metsänvihreän mekkosi. Taisit olla silloin vielä koulussa. Se oli siihen aikaan, kun kirjoitimme Kirjapajalle.

    VastaaPoista
  2. Heh, itse asiassa tuosta pituudesta tipahti loppiaisaattona 10 cm pois, kun huomasin, miten huonokuntoiseksi hiuslatvat olivat menneet. :) Nyt minulla on sellainen "40-luvun pituus".

    VastaaPoista