Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

maanantai 19. tammikuuta 2009

Jäsenluettelo

Parempi puolisko jäi tänään ruokatunnilta makaamaan massunsa kanssa. Ei onneksi samanlaista kammotautia kuin keväällä, mutta parempi levätä heti kun sairaus kolkuttaa eikä leikkiä sankaria ja hankkia viikkokausien vaivaa (sekä tartuttaa työkavereita).

Minä kuuntelen omaa massuani hysteerisesti ja desinfioin töissä käsiäni minkä ehdin, meillä on annostelijat vessassa ja kahviossa. Kotimatkalla hain apteekista kaksi isoa purkkia lääkehiiltä, kun entinen alkaa tyhjentyä. Totesin Samille, että kyllä se takan hankkiminen olisi taloudellista (himoitsen takkaa, vaikka oikeasti tietenkään emme voi sellaista vuokra-asuntoon hommata) - olisi hiilet omasta takaa eikä tarvitsisi maksaa niistä 16 € / purkki...

Töistä palattuani potilasta huvitti suuresti Suomen Kirjailijaliiton minulle lähettämä jäsenluettelo. Gurutkin muuttuvat ihmisiksi, kun luettelosta löytyvät heidän oikeat tai täydelliset nimensä ja muut tiedot. Yllättävän moni tohtii antaa luetteloon kaikki yhteystietonsa, joskin on myös niitä, joihin pitää ottaa yhteyttä kustantajan kautta tai sitten ei ollenkaan.

Olen maksanut Kirjailijaliiton jäsenmaksua uskollisesti myös sen jälkeen, kun lakkasin kirjoittamasta. Siihen porukkaan kun ei niin vain kävellä uudestaan sisään. Olin julkaissut kaksi Laura-kirjaa, noin neljä Hullua luokkaa ja ensimmäisen Ylämaa-sarjan kirjan, kun 19-vuotiaana pyrin liittoon ensimmäisen kerran. Eivät ottaneet, vaikka periaatteena on, että jäsenyyteen riittää kaksi julkaistua kirjaa. Mutta joka paikassa ei nuortenkirjailija taida olla ihminen...

Vasta kun seuraavana vuonna eli 1994 Margaret, Ylämaan tyttö ilmestyi, sain hyväksymisilmoituksen. Säntäsin maksamaan jäsenmaksuni niin, että olen ollut jäsen jo 19-vuotiaana (maksoin maksun siis vähän ennen 20-vuotispäivääni). Isoveli kun muisteli, että vain Eino Leino olisi otettu liittoon niin nuorena... Onhan se hyvä, että minulla ja Eino Leinolla on jotakin yhteistä! :D

Bettyä odottelen kasvavalla jännityksellä, BoD:in asiakassivujen mukaan sitä käsitellään edelleen.

1 kommentti:

  1. Siis... voi että! Olen silloin tällöin lueskellut blogiasi, mutta nyt vasta tajusin, kuka olet! Hullu luokka -kirjoille on tullut naurettua useampikin hetki... Suurkiitos niistä, näin vuosia jälkikäteen!

    Tulen uudelleenkin lukemaan. :)

    VastaaPoista