Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

torstai 6. marraskuuta 2008

Nyr rupiaa tulemahan runua

Meillä Samin kanssa on ollut koko yhteisen historiamme ajan ollut tapana pitää yhteyttä pitkin päivää. Emme ole soittaneet illalla ja kertoneet kuulumisia, vaan lähetelleet toisillemme viestejä aamusta asti.

Nykyään lähettelemme töistä toisillemme tekstiviestimäisen lyhyitä sähköposteja. On kauhean kiva, kun mukavat ja vähemmän mukavat asiat voi kertoa toiselle heti paikalla ja saada lohtua tai kanssailoa. Sähköpostiviestin naputtaa nopeamminkin kuin tekstarin, ja jos töissä on kiire tai palaveri menossa, ei vilkkuva sähköposti häiritse samoin kuin piippaava kännykkä.

Parina päivänä olemme kehitelleet viestiemme otsikoista runon. Tänään työkaveri toi pöydälleni laskun ja sanoi jotakin tyyliin "raksuja Kaisalle". Meilasin Samille pohtien, alanko muistuttaa kissaa... :) Viestin otsikoksi laitoin Kissu.

Tästä lähti runo syntymään. Aina vastauksessa kirjoitimme vuorotellen yhden tai kaksi riimiä lisää. Oli hauskaa sekä kuljettaa tarinaa että yrittää saada se runomuotoon.

Koko tämä suomalaisen kirjallisuuden merkkipaalu oli siis luettavissa yhdessä sähköpostiotsikossa... :D Sami antoi luvan tämän "julkaisemiseen":

Kissu silkkitassuinen ja pinkkikirsuinen
hivenen laiskanlainen, mutta söpöinen,
onko joku syönyt raksut sen
miks on tyhjä kuppinen
ja miuku kaihoinen
täyttääkö joku maitokupin sen
onko maito kermainen,
maistuvainen makoinen,
pikku kissun mieluinen
sopivasti lämpöinen,
herkullisen makuinen
vaiko ehkä tulinen,
chilinen ja suolainen,
kissu jättää juomatta sen
vaan järsii maukkaan jätskisen,

aivastaen kylmyyden,
mietti osaa hiirusen, tekijäisen jekkusen
miksi tirskuu hiirunen vipeltäen kolollen,
perään säntää kissunen, kynnet rapsii kirskuen
kiinni nappaa hiirusen, täysin puskee kumoon sen
kikattelee hiirunen, kadu ei se ruojanen
vaik' on kissu vihainen, puhahtelee sihisten,
vaan ei pelkää hiirunen, tietää luonteen kissusen,
oikeasti helläisen, kehrääväisen pörröisen
ja takaisin puskee hiirunen,
piipittäen kirmaten,
kissu säntää nauraen, loikkien ja mouruten,
kohta unohtuu maitonen suolainen ja chilinen,
temmellykses leikkien, ystävysten iloisten,
joskus vähän ketisten, silti huumorintajuisten.

Iloista iltaa teillekin! :)

6 kommenttia:

  1. kiitos päivän piristyksestä :)

    VastaaPoista
  2. Sinut on haastettu ja palkittu blogissani

    VastaaPoista
  3. Oijoi, kyllä te sitten osaatte! Mä niin nauroin itteni kipeeksi.

    VastaaPoista
  4. Oijoi, kyllä te sitten osaatte! Mä niin nauroin itteni kipeeksi.

    VastaaPoista