Kaisan tuumookset jatkuvat. Jos seurasit nyt salasanan takana olevia Kaisan tuumooksia ja Kaisan uusia tuumooksia, tunnetkin jo minut. Osa tämän blogin postauksista on siirretty Uusista tuumooksista syksyllä 2011, joten älä ihmettele mainintoja vanhasta blogistani teksteissä. Käsitöiden suhteen olen ihan Kerällä. Mukana menossa paras puoliskoni Sami, puhetta ymmärtävä prinsessa Stella ja mättäältä poimittu pikkukissa Mustikka. Porukassa hengaavasta ystävästäni OI:sta voit lukea lisää täältä.

perjantai 28. marraskuuta 2008

Ei nukuta

Heräsin klo 5.45, kuten turhan monena aamuna tällä viikolla. Yleensä olen saanut jollakin lailla torkuttua sen jälkeenkin, mutta nyt olo oli toivottoman pirteä. Nousin siis ja laitoin pesukoneen pyörimään (tai siis toivottavasti vain pyykki pyörii - tosin viimeksi, kun pesin täyttä koneellista valkopyykkiä, myös kone hyppelehti lingotessaan pitkin kylppäriä), kun eilen unohdin. Sunnuntaina on taas lähtö koulutukseen ja matkalaukkuun suunnittelemani vaatteet olivat vielä likaisina pyykkikorissa.

Toisaalta on mukava valvoakin, kun tänään ei tarvitse töihin. Olen neulonut ja käynyt pitkästä aikaa läpi Google Readerin suosikkilistaani - lukemattomien otsikoiden määrä huiteli jo yli 400:n. On kiva päästä taas vähän kärryille teidän kuulumisistanne.

Kun tulimme pari viikkoa sitten isonveljen häistä, pyysin Samia laittamaan valkoisen paitansa pyykkikoriin, "kun ei tiedä koska sitä seuraavan kerran tarvitaan". "Senhän ne kaikki tahtoivat tietää", Sami mutisi alistuneena, mille on naurettu monta kertaa. Emmepä arvanneet, että paidalle olisi näin pian käyttöä Samin sedän hautajaisissa.

Toivon mukaan keli ei ole ehtinyt vielä muuttua kovin liukkaaksi, vaikka ilma lauhtuukin - Sami on kantamassa ja miettii, mahtavatko hiekoittaa hautausmaan polkuja. Luulisi sentään, olisihan kamalaa elleivät kantajien jalat pitäisi. Toisaalta ehkä on hyvä murehtia jotakin konkreettista, jos se vähän helpottaisi tilaisuudessa.

Kuukauden sisään vietämme siis häät, hautajaiset ja ensi viikolla kehitysvammaisen Maria-siskoni 50-vuotispäivät. Yksi vauvakin on sukuun syntynyt. Rikas on elämän kirjo.

1 kommentti:

  1. No onpa teille sattunut yhteen kuukauteen paljon!! No sitähän se elämä oikeastaan on, mutta oskus toivoo, että niitä ilon hetkiä voisi olla lisääkin. No jaksuja teille!

    VastaaPoista